Vuosi 2011 meni ja uusi vuosi tuli. Ennen kuin ”PASKIN KAUSI IKINÄ”-marina alkaa, voidaan toki miettiä sitä, oliko ennen kaikki paremmin. Useinhan varsinkin vanhemmat ja kyynistyneemmät harrastajat hokevat sitä, miten uudet harrastajat ovat ihan perseestä ja pullamössöä ja ennen oli kaikki muutenkin paremmin ja animeskenessä oli enemmän tekemisen meininkiä.

Paitsi että ei ollut. Jos nyt mietitään Suomenkin animeskeneä 10 vuotta sitten, niin… mitä animeskeneä? Katsoin tässä viikon aikana Gundam Seedin. Ihmetykseni oli suuri, kun aloitin katsomisen ja se olikin SD-kamaa 4:3-kuvasuhteella. Olin pudota tuolilta, kun huomasin, että Seed oli tullut 2002 – 10 vuotta sitten! Silloin olin ladannut sitä jollain DirectConnectilla tai WinMX:llä pari jaksoa, mutta siihen se jäi. Animeskenen kannalta merkittävämpää kuitenkin on, että silloin ei ollut mitään animeskeneä, paria animeseuraa lukuunottamatta.

Toki niihin aikoihin animeseuroille oli tilausta ja niiden mahti olikin huomattavasti suurempi kuin nykyään, sillä läheskään kaikilla ei ollut ADSL-yhteyksiä ja niilläkin lataaminen oli hidasta. Yleisimmät yhteysnopeudetkin olivat varmaan jotain 256 kbps tai 512 kbps. Animeseura sen sijaan vaati vain jäsenmaksun maksamista ja sitä, että videoiltaan meni paikalle.

Harrastaminen oli kuitenkin pienimuotoista. Suomessa ei julkaistu yhtään mangaa, Dragon Ball alkoi vasta 2003. Yhtään animeaiheista coniakaan ei ollut pidetty, sillä ensimmäinen Animeconkin pidettiin 2003, jos sitä voi edes omana coninaan pitää. Vuoden 1999 ”Animeconia” ei oikein Animeconina edes voi pitää.

Oikeastaan kaikki merkittävä Suomen animeskenessä on tapahtunut viiden viime vuoden aikana. Uusia coneja on syntynyt kuin sieniä sateella, eivätkä nämä ole vain 50 ihmisen nuorisotalomiittejä, vaan suorastaan massiivisia produktioita, joissa käy tuhansia ihmisiä. Yliopistojen tiloista on siirrytty kongressikeskuksiin. Kunniavieraat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Nyt ongelmana on lähinnä, saadaanko Suomeen niitä isoimpia ja kuumimpia nimiä. Ja että mahtuvatko kävijät niihin kongressikeskuksiin.

Samalla on toisaalta selvää, että mukaan on tullut näitä kamalia KASUAALIHARRASTAJIA, jotka siis TUHOAVAT MEIDÄN ANIMESKENEN!!

Totta on, että alkuaikojen animeskene on ollut varsin erilainen kuin millainen se nykyään on. Enkä puhu nyt pelkästään keskimääräisen harrastajan muutoksesta 25-vuotiaasta parrakkaasta teekkarimiehestä 15-vuotiaaseen tyttöön, vaan siitä, että keskimääräisen animekeken harrastamisen intensiteetti on laskenut. Intensiteetillä tarkoitan tässä nyt sitä, kuinka aktiivisesti harrastaja harrastustaan harrastaa ja kuinka intohimoisesti tämä siihen suhtautuu, siis kuinka pitkälle hän on valmis menemään ja kuinka paljon hän on valmis tekemään harrastuksensa vuoksi. Olen aivan varma siitä, että keskimääräinen intensiteetti on laskenut, sillä sille ei yksinkertaisesti ole enää tarvetta.

Harrastuksen alkuvaihe vertautuu startup-yritykseen: jokaisen on pakko olla yhteisölle tuottava jäsen, sillä muuten homma ei pyöri ja toisaalta epätuottavat loiset savustetaan yhteisöistä ulos. Asiaan vaikuttaa myös se, että jos ei ollut valmis venymään harrastuksensa vuoksi, ei harrastaminen ollut yksinkertaisesti mahdollista. Joko olit mukana täysillä tai sitten et ollut mukana ollenkaan. Kasettien tilailu ulkomailta, NTSC- ja PAL-järjestelmien tunteminen ja niihin liittyvien ongelmien ratkaisu, animeseurat, DC++ ja WinMX, torrentit, YouTube, Crunchyroll – kaikki näistä ovat helpottaneet animenkatselua toinen toisensa jälkeen. Animen harrastamisen esteet ovat ajan myötä pienentyneet pienentymistään.

Samalla mukaan ovat tulleet kasuaaliharrastajat, jotka eivät tuota ”skenelle” mitään muuta kuin itsensä. Ja arvatkaapa mitä? Sillä ei ole mitään merkitystä!

Skenen ytimen muodostavat tietysti aktiivit. Näiden määrä taas vaihtelee muutamista kymmenistä satoihin mittaustavoista ja mitattavista asioista riippuen, mutta pointti on se, että kasuaaliharrastajista ei ole kenellekään mitään haittaa. Tai no, nämä tietysti saattavat viedä coniliput ennen aktiiviharrastajaa, mutta tällöin herrarouva aktiiviharrastaja voi katsoa myös itseensä.

Jotakuta saattaa ärsyttää kasuaaliharrastajien kasuaali kasuaalimaku: ”Miksi ne katsovat pelkkää Narutoa ja Bleachia?” Mutta jälleen on aiheellista kysyä ”Entä sitten?” Sillä ei nimittäin ole mitään merkitystä! Se, että joku katsoo kasuaalisarjoja, ei lähtökohtaisesti vie aktiiviharrastajalta yhtään sarjaa pois. Voit katsoa Redlinen 15. kerran siitä huolimatta, että naapurin Meirami-Korianteri katsoo Narutoa. Eikö ole hienoa?

Loppujen lopuksi kasuaaliharrastajat ovat hyväksi myös aktiiviytimelle, sillä kasuaaliharrastajien valtava massa tekee animesta ja mangasta kaupallisille toimijoille houkuttelevamman. Se laskee hintoja ja tuo mangan ja animen helpommin saatavaksi ja oheistuotteet helpommin ostettaviksi. Aktiiviharrastajien ei tietenkään ole mikään pakko pitää kasuaaliharrastajista. Vitsi onkin siinä, että jos näiden kanssa ei tahdo viettää aikaa, ei se ole pakollista. Aktiiviharrastajat kyllä löytää netistä omista yhteisöistään.

Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, miten muihin harrastajiin kannattaa suhtautua, vaan myös siihen, miten itse animeen kannattaa suhtautua. Itse puhuin asiasta DesuTalksissa (”Katsot animea väärin”) ja ihanat madu ja Tounis jatkoivat linjalla viime Desuconissa ohjelmassaan ”Animen rakastamisen teoria”. Tiivistettynä anime on mitä on ja siitä kannattaa tykätä juuri sellaisena, kaivaa esiin niitä hyviä puolia ja olla liikaa välittämättä huonoista puolista. Anime ei nimittäin maagisesti ”parannu” sillä, että sen huonoihin puoliin kiinnittää ylenmäärin huomiota – ihan kuten parisuhdekumppaninkaan huonot puolet eivät katoa sillä, että niitä rupeaa vihaamaan eeppisesti.

Kannattaa siis rakastaa sitä mikä on rakastettavissa. Ja sitähän on, niin skenessä kuin animenkin saralla. Vuosi 2012 on rakkauden ja ihanuuden vuosi :3

Pari päivää sitten kirjoitin Anime-lehden nykyistä linjaa vastaan tehdystä nk. vihamanifestista (ks. kirjoitukseni Vihamanifesti on paras :D Ja addressi :D). Nyt kun pöly on hieman laskeutunut, on hyvinkin aiheellista kysyä, mitä manifestissa oikein vaadittiin? ”Linjanmuutos” kun ei sinällään sano oikein mitään.

Kävin adressin läpi ja tein siitä yhteenvedon. Aiemmin on jo ollut keskustelua siitä, mikä osa adressissa on ollut asiallista kritiikkiä, mikä keksittyä ja mikä siltä väliltä. Olen merkinnyt adressitekstistä tosiargumentit ja kritiikin vihreällä. Punaisella olen merkinnyt ne kohdat, jotka ovat mielipide-eroja tai jotka ovat joka tapauksessa täysin lehden harkintavaltaan kuuluvia asioita. Keltaisella olen merkinnyt ”siltä väliltä” olevat asiat, joissa on osa totta, osa taas ei, tai jotka ovat harkinnanvaraisia.

Läpikäydyt dokumentit voit ladata odt-muodossa tästä:

Adressi itse

Liite 1:  Con-kuvaukset

Liite 2: Yksityishenkilöt

Liite 3: Animeskene

Asia-argumentit ovat, kuten sanottua, asiaa. Niiden pääasialliset aiheet ovat esimerkiksi se, ettei Uusitalo ole esitellyt itseään toimittajaksi tai tarkistanut tiettyjä faktoja, vaikka tarkistaminen olisi ollut helppoa ja vaikka asia olisi ollut tärkeä ainakin periaatteellisesti (esimerkiksi Bakacon-artikkelin maininta siitä, että Bakacon saa avustuksia seurakunnalta. Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, vaan koulutuskeskus Agricola saa avustuksia valtiolta). Myös yksityisten henkilöiden arvostelua tulisi välttää.

Kiikun kaakun -argumentit taas ovat sellaisia, joissa on osittain asiaa, mutta kyse on esimerkiksi arvostelukysymyksestä. Tähän kategoriaan menevät myös ne asiat, joissa vaaditaan lehteä tarkastamaan tietonsa – mutta joissa lehti on nimenomaan tarkastanut tiedon, mutta lähteestä, joka ei ole luotettavin mahdollinen (esimerkiksi vänkäri tai yksittäinen järjestyksenvalvoja). Kyse ei siis ole varsinaisesta virheestä. Tämän kategorian argumenteissa on myös arvosteltu adressin tekijöiden puolelta sitä, ovatko esimerkiksi nettifoorumit hyvä lähde vai ei.

Huomiotta jätettävät argumentit taas ovat sellaisia, joissa on yksinkertaisesti kyse linjanvedoista. Joko adressissa on täysin virheellistä tietoa tai asia kuuluu täysin lehden päätettäviin asioihin. Tähän kategoriaan menevät myös ne argumentit, joissa adressin allekirjoittajat vaativat lehteä olemaan uutisoimatta tärkeistä asioista, jotka ovat heille kiusallisia ja joissa he näin yrittävät vaientaa journalistista sananvapautta (esimerkiksi salakuvaus-artikkeli).

Argumenttien jakauma oli kokonaisuudessaan seuraavanlainen:

-Asiallista kritiikkiä: 17 argumenttia

-”Kiikun kaakun”-kritiikkiä: 25 argumenttia

-Huomiotta jätettäviä: 54 argumenttia.

Prosenttiosuuksilla: asiaa 18%, kiikunkaakun 26%, höpöä 56%.

Olen myös yrittänyt jonkin verran selvitellä adressin allekirjoittajia, koska tiedossa on ainakin pari tapausta, joihin adressin allekirjoittaneeksi tahoksi on merkitty sellainen taho, joka ei todellisuudessa ole antanut hyväksyntäänsä manifestille. Tällainen on ollut ainakin Tracon. Myöskään kaikkia animeseuroja ei ole ylipäätään pyydetty adressiin mukaan. Tällä hetkellä lista on seuraavanlainen:

Animeseurat:

Helsingin anime- ja mangayhdistys: Puheenjohtaja Mia Kallio (Seuraa ei ole)

Tsukiai, Jyväskylän anime- ja mangayhdistys: Puheenjohtaja Timo Nieminen - Osanotto tapahtunut lainvastaisesti; puheenjohtaja ollut alaikäinen; uusi hallitus ei vahvistanut osanottoa

Omake, Oulun anime- ja mangayhdistys: Puheenjohtaja Minna Mäkinen - Osanotto vahvistettu; Anime-lehti arvostellut PJ:n toimintaa salakuvaustapauksessa

Turun anime- ja mangayhdistys: Puheenjohtaja Henri Miettinen - Animeseuran hallituksen kanta selvityksen alla. Ainakaan PJ Miettinen ei ole osallistunut kokoukseen jossa asiasta on päätetty.

Kamy, Kuopion anime- ja mangayhdistys: Varapuheenjohtaja Pasi Savolainen - Osanotosta ei käsittääkseni epäselvyyksiä; KAMY toiminut Nekoconin järjestävänä organisaationa, jota arvosteltu lehdessä.

Jinsei, Porin anime- ja mangayhdistys: Puheenjohtaja Aino Helin – Huom: Jinsein hallituksen Petteri Palomäki on ilmoittanut, että asiasta on Jinsein hallituksen kesken kyllä keskusteltu ja Aino Helin on nimensä ”tyhjään A4:ään” raapustanut. Palomäki kuitenkin totesi, että asiasta on annettu Jinsein hallitukselle varsin erilainen kuva; että adressissa on lähinnä ilmoitettu vaadittavan asiavirheiden tarkastamista. Jinseille on myös ilmoitettu, että mukana ovat ”kaikki, Sangatsu mangasta alkaen”. Sinällään tämä ei poista allekirjoitusta ja se on ilmeisesti tehty juridisesti ihan oikein, mutta asia on esitelty Jinsein hallitukselle huomattavan erilaisena kuin mitä se on ollut.

Jotkut, Joensuun anime- ja mangayhdistys: Puheenjohtaja Hanna Huttunen – ? – Jotkutin jäsen- ja tekniikkavastaava Antti Myller on Anikissa ilmoittanut, ettei asiasta ole ainakaan Jotkutin hallituksessa keskusteltu. Jos puheenjohtaja Hanna Huttunen onkin suostumuksensa antanut, hän on tehnyt sen yksityishenkilönä, mutta ei seuran edustajana.

Mamy, Mikkelin anime- ja mangayhdistys: Puheenjohtaja Pauliina Hahl  – Hahl on kommenteissa ilmoittanut keskustelleensa asiasta adressin laatineen osapuolen kanssa, muttei ole allekirjoittanut, luvannut allekirjoittaa tai muutenkaan ilmaissut omaa tai edustamansa yhdistyksen tahtoa olla mukana adressissa.

Conit:

Tracon: Pääjärjestäjä Mitja Mieskolainen (Suostumusta ei annettu)

Animecon: Pääjärjestäjä Kati Oksanen - Osanotto vahvistettu; Anime-lehti arvostellut Animeconia ja conin pääjärjestäjää rankoin sanankääntein

Bakacon: Pääjärjestäjä Suvi Liukkonen - Osanotto vahvistettu; Anime-lehti arvostellut Bakaconia rankoin sanankääntein; artikkelin paikkansapitävyys kiistetty. Osallistumiseta päätetty hallituksen kokouksessa.

Chibicon: Pääjärjestäjä Helena Lipponen - Osanotto vahvistettu

Nekocon: Pääjärjestäjä Lassi Väänänen - Osanotto vahvistettu; Anime-lehti arvostellut Nekoconia rankoin sanankääntein; artikkelin paikkansapitävyys kiistetty

Kawacon: Pääjärjestäjä Ella Riikonen – ? – Kawaconin talousvastaava Antti Myller on ilmoittanut Kawaconilla olleen kolme pääjärjestäjää, joista Riikonen on ollut yksi. Adressiin osallistumisesta ei ole muiden pääjärjestäjien tai conitean kanssa puhuttu, joten jos Riikonen on suostumuksensa antanut, se on tapahtunut yksityishenkilönä.

Näiden lisäksi ainakin:

(Helsingin) Yliopiston Anime ja Manga (YAMA): Ei mukana

Kehittyvien conien Suomi ry / Desucon: puheenjohtaja / pääjärjestäjä Antti Myyrä: Ei mukana

Hidoi: Ei edes pyydetty osallistumaan

Sen lisäksi epävarmoista lähteistä on kuultu, että ainakin yhden seuran allekirjoituksen kanssa olisi ollut epäselvyyttä siitä, mihin oikeastaan adressissa onkaan sitouduttu.

Eli tällaista! Ottaen huomioon, että Anime-lehden päätoimittaja Petteri Uusitalo on kertonut tarkistavansa faktat tulevaisuudessa tarkemmin ja pidättäytyvänsä yksityishenkilöiden arvostelusta, lienee adressi asiallisilta osiltaan onnistunut. Long live uusi ja parempi Anime-lehti!

Also: ”Jätän tämän vain tähän”.

Hox: aiemmassa kirjoituksessani ”Vihapostaus vihapuheesta” oli mainittu asioita, jotka ovat osoittautuneet ao. tahon otettua yhteyttä väärinkäsityksiksi ja ne on korjattu.

Hoxhox: muokattu 23.12.2011 klo 10:45. Jinsein, Kawaconin, Turun Animeseuran ja MAMYn tilannetta selvitelty.

Viime päivien kuumin puheenaihe animeskenessä on ollut Anime-lehden uutta linjaa (ks. postaukseni Uudistunut Anime-lehti – ex-tyttöystävän uudet vaatteet) vastaan suunnattu VIHAMANIFESTI, jonka Kray blogissaan otti ansiokkaasti esille. Itse taas osittain viittasin manifestiin postauksessani Vihapostaus vihapuheesta, mutta varsinaisesti homma räjähti käsiin Urumin Helena Lipposen kommentoidessa Anime-lehden uusinta numeroa 8/2011 Anikissa tässä viestiketjussa. Itse manifestista keskustelu taas siirrettiin tähän ketjuun.

Itse olen asiaan jonkin verran panostani iskenyt esimerkiksi Twitterissä, mistä minut löytää tunnuksella @niidelj. Jotkut ovatkin jo kyselleet, mitenkäs tuo asia minuun vaikuttaa, kun tunnun olevan siitä niin kiinnostunut – eihän minulla mitään sidonnaisuuksia pitäisi olla. Kun manifestiin liittyen kuitenkin kommentoidaan asioita, jotka tapahtuivat toimiessani Desuconin pääjehuna, katson olevani hyvinkin velvoitettu osallistumaan keskusteluun. Yksi manifestin allekirjoittajien aihe kun tuntuu olevan viime Desuconin piraattivalvonnan kämmit, kun yksi myyjä ottikin piraattikamat uudestaan esille sen jälkeen, kun ne oli jo käsketty poistamaan. Silloisena pääjärjestäjänä olen luonnollisesti tästä mokasta vastuussa, koska en valvonut myyntisalivastaavan (joka siis oli nykyinen Anime-lehden päätoimittaja Petteri Uusitalo) toimintaa tarkemmin.

Kommentointiin on kuitenkin toinenkin syy, nimittäjien allekirjoittajien kaksinaamaisuus. Lähes koko Desuconin ajan tuli kakkaa niskaan siitä, miten olemme itseämme täynnä ja miten meillä on ”ikävä asenne”, varsinkin muilta coninjärjestäjiltä. Ei siinä mitään, kyllähän tuota mieltä saa olla, varsinkin kun Desuconin blogissa tuli otettua kantaa yhteen sun toiseenkin asiaan animeskenessä, välillä varsin tiukastikin. Mutta jos asiaa tarkastellaan, siihen se taitaa jäädä: en muista että kukaan olisi koskaan väittänytkään, että Desucon olisi yrittänyt kiristää muita tahoja, uhkaillut muita coneja, organisoinut kauppasaartoja tai boikotteja muita coneja vastaan tai edes ollut lainaamatta välineitä muille coneille. Eikä siinä mitään, koska Desuconin toiminta on puheista huolimatta ollut varsin rehtiä. Tästä asiasta kuitenkin enemmän tuossa ”Vihapostaus vihapuheesta”-postauksessa.

Ja nyt sitten tällaiset ihmiset, jotka ovat kipanneet kakkaa niskaan, yrittävät itse vaikuttaa Anime-lehteen ja suurin syy tuntuu olevan se, että näillä henkilöillä on jotain henkilökohtaista päätoimittajaa vastaan. Tämä asenne taas tuntuu johtuvan henkilökohtaisista kaunoista, jotka taas johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, mitä nykyinen päätoimittaja on Desuconin tekijänä ollessaan tehnyt tai sanonut.

Mutta oletetaan nyt, että näin ei ole, vaan että henkilöt ovat vilpittömästi ja oikeasti huolissaan siitä, että Petteri on Anime-lehden päätoimittajana tekemässä jotain nollalla jakamiseen rinnasteista Äärimmäistä Virhettä!! joka voi koitua meidän kaikkien kohtaloksemme ja joka tuhoaa koko animeskenen, koska Anime-lehti uutisoi tapahtumista ilkeästi ja nostaa ikäviä asioita kuten OMAKEn upskirt-kuvaamisia puheenaiheeksi! Yksi pääargumentti adressissa tuntuukin olevan, että ”kohderyhmään nähden Anime-lehden linja on väärä”.

Paitsi että manifestin linja on väärä.

Katsotaanpa mitä kaiken tiedon tyyssija Wikipedia sanoo päätoimittajasta: ”Päätoimittaja johtaa koko tiedotusvälinettä eikä juurikaan puutu käytännön editointityöhön saati määritä sisältöä päivittäin edes yleislinjoiltaan vaan asettaa yleiset suuntalinjat ja määrää tiedotusvälineen linjan.”

HUOM: PÄÄTOIMITTAJA MÄÄRÄÄ TIEDOTUSVÄLINEEN LINJAN.

Tällä on syynsä, jotka liittyvät myös sellaisiin asioihin kuin lehdistönvapaus ja vallanpitäjien kontrolli – lehdistön yhtenä tehtävänähän on valvoa vallanpitäjiä. Animeskene ei toki ole mikään valtio, mutta vallanpitäjiä on animeskenessäkin. Näitä ovat esimerkiksi yhdistysten hallitusten henkilöt sekä coninjärjestäjät ja varsinkin molempien puheenjohtajat. Näiden lisäksi arvostelua voidaan luonnollisesti kohdistaa myös skenen kaupallisiin toimijoihin (itseasiassa nimenomaan kaupalliset toimijat ovat sellaisia, joita aivan varmasti voidaan arvostella, tästä lähtee jo laki). Näiden lisäksi vallanpitäjiksi voidaan tilanteesta riippuen lukea esimerkiksi blogaajat tai tavallista merkittävämmät cossaajat tai muut mielipidevaikuttajat. Yleensäkin, jos henkilöllä on valtaa tai tämä tuo itseään muuten esille, tämän toimia voidaan arvostella. Ja mitä isommassa roolissa tämä toimii, sitä kovempaa kritiikki voi olla. Tavallisten ”riviharrastajien” arvostelemisessa sen sijaan tulee olla huomattavasti varovaisempi. Toisaalta näitä ei useinkaan ole edes tarve kritisoida, nämä kun harvoin käyttävät sellaista valtaa, joka vaikuttaisi muihin!

Tältä kannalta Anime-lehden tehtävänä on nimenomaan valvoa animeskenen toimijoita, varsinkin vallanpitäjiä ja kaupallisia toimijoita ja raportoida erityisesti niiden perseilyistä. Esimerkiksi, jos animeseuran puheenjohtaja kieltää salakuvauksen kohteeksi joutuneita uhreja puhumasta kokemuksistaan, ollaan jo niin lähellä sarjapedofiiliraiskaajapappi-ilmiötä (kuten Desuconin nykyinen pääjärjestäjä Anikissa totesi), että tästä tulee ehdottomasti uutisoida. Tai jos kaupallinen toimija järjestää kaupallisen tapahtuman, tätä sietääkin arvostella, koska silloin kyseessä ei ole enää harrastajatoiminta (mitä esimerkiksi ovat Animecon, Tracon, Desucon ja oikeastaan kaikki muut Suomen animeaiheiset conit) vaan liiketoiminta ja harrastajilla on oikeus tietää mitä heille myydään, ihan samoin kuin lehdessä arvostellaan manga- ja animejulkaisuja.

Samalla asiaan liittyy tietysti se, minkä itse kukin kokee Anime-lehden tehtäväksi. Adressi tuntuu lähtevän siitä, että Anime-lehden tehtävänä on ensinnäkin olla 1) jonkinlainen lifestyle-lehti, ja toisaalta 2) edistää kaikessa toiminnassaan skenen etua. Ja tässä on tietysti kaksi virhettä:

Ensinnäkään Animen ei tarvitse olla lifestyle-lehti, joka palvelisi epäharrastajia (ks. alempi kappale). Se on ehkä ollut sitä, mutta ei enää. Nykyään Anime on päivänselvästi harrastelehti ja kertoo nimenomaisesti animesta ja mangasta. Välillä toki myös muista harrastajakulttuurin asioista, mutta etupäässä nimenomaan animesta ja mangasta. Nyt joku tietysti jo vääntää suutaan mutruun, että ”no mutta minä olen animeharrastaja enkä tykkää lehdestä enää! Joten lehden linja on väärä kun se ei palvele harrastajia!”

VÄÄRIN. Jos et tykkää Anime-lehdestä sellaisena kuin se nykyään on, olen 95% varma siitä, ettet ole animeharrastaja lainkaan. Jos sinua ei kiinnosta manga ja anime, niin sinä et ole manga- tai animeharrastaja, vaan luultavasti epäharrastaja ja vain luulet itseäsi animeharrastajaksi (aiheesta enemmän ks. kirjoitukseni Fanit: olette perseestä). Jos olet lifestyle-harrastaja (eli animen ja mangan epäharrastaja), suosittelen Japan Pop -lehteä, joka kirjoittaa kaikenlaisesta Japaniin liittyvästä oheisjutusta (katumuoti, J-rock, Japanin kulttuuri, Korealaiset bändit, Korean kulttuuri yms.) huomattavasti kattavammin kuin Anime.

Toiseksi Anime-lehden ei myöskään täydy eikä pidä olla mikään ”skenen palvelija”. Anime-lehti on täysivaltainen journalistinen julkaisu, jonka päätoimittaja määrää sen linjasta. Toki lehdelle voi antaa palautetta ja toivomuksia siitä, mitä tahtoisi lehden käsittelevän tai mistä ei lehdessä pidä, mutta se ei tapahdu kirjoittelemalla adressimanifestejä ja vaatimalla päätoimittajalle ”kurinpalautusta”. Kumma kyllä, tällainen ”päätoimittajalle kurinpalautus!!”-retoriikka on hyvin lähellä sitä, mitä diktatuureissa harrastetaan, jos lehdistön linja ei miellytä vallanpitäjiä… joten totta helvetissä animeharrastajien pitäisi saada tietää, jos olisin vaikkapa Desuconin pääjärjestäjänä toimiessani raiskannut jonkun Desuconin kävijän. Tällä luulisi olevan hyvin paljon yleistä mielenkiintoa.

Tältä näyttää, kun vallanpitäjät tahtovat kontrolloida tiedotusvälineitä

Allekirjoittajien ”Lehti on skenen palvelija”-mentaliteetti näkyy myös esimerkiksi siinä, että manifestissa ollaan hyvin huolestuneita mangakurssien tai conien kävijämäärien putoamisesta, kun Anime kertoi animeskenen mystisestä raiskaushuhusta ja OMAKEn upskirt-tapauksesta. Turun Sanomat taas kirjoitti viime kesän (Turun) Animeconin jälkeen sensaationhakuisen ”uliuu animeharrastus seksiasuja ja raiskauksia”-artikkelin, minkä johdosta taas väitetysti ensi kesän Kuopion Animeconin saamat avustukset tippuivat. Luonnollisesti Animen upskirt-kuvaamisesta kertovaa artikkelia syytettiin TS:n artikkelista.

Manifestin allekirjoittajat, oletteko oikeasti sitä mieltä, että esimerkiksi uhrien ihmisoikeudet ovat toissijaisia verrattuna siihen, 1) tuleeko skeneen yksi harrastaja enemmän tai vähemmän (tai edes muutama harrastaja enemmän tai vähemmän!) tai 2) saako teidän tapahtumanne yhtä paljon avustuksia kuin viimevuotinen tapahtuma? Nyt vittu oikeesti. Jos olette oikeasti tuota mieltä, teidän ei pitäisi saada avustuksia lainkaan. Lainaan jälleen Desuconin nykyisen pääjärjestäjän yllä linkattua Aniki-postausta:

Jos näistä asioista puhuminen merkitsee animeharrastuksen hankaloitumista Suomessa, on niin syytä käydä. Ihmisoikeudet menevät aina harrastuksen edelle, poikkeuksetta.

Miettikääpä tuota hetki.

Hauskintahan tietysti on, että Turun Sanomien toimittaja olisi voinut kirjoittaa vastaavanlaisen artikkelin Animeconista ilman Anime-lehden artikkeliakin ja se, että ensi kesän Animecon ei saanut yhtä paljoa avustuksia kuin Turun Animecon, saattaa johtua esimerkiksi siitä, että Turussa oli kulttuuripääkaupunkivuosi, joten kaupungin kulttuuritapahtumiin suhtauduttiin avokätisemmin kuin muuten (vaikka varsinaisen kulttuurisäätiön rahaa ei käsittääkseni saatukaan); toisaalta avustusten vähenemiseen saattoi hyvinkin vaikuttaa myös perinteikkään Finnconin jääminen pois Animeconin rinnalta. Tai yksinkertaisesti avustushakemus saattoi olla huono tai avustusta käsittelevä virkamies nuiva animevihaaja! On siis turha osoitella nimenomaan Anime-lehteä asiasta, ellei tätä ole nimenomaan ilmoitettu syyksi. Ja silloinkin con yksin on vastuussa omasta taloudestaan, ei ”skene” yleisesti tai mikään lehti.

Ja vaikka harrastajamäärät tippuisivat – entä sitten? Me emme voi olla huolissamme siitä, saako jokainen 12-vuotias aloittaa animeharrastuksen tai mennä coniin ja uhrata sille alttarille koko muuta animeskeneä (ks. Petterin Otakunvirka-aikana kirjoittama postaus ”Kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan ernuja”). Animeharrastuskin on lähtökohtaisesti itsestään ja omasta rahankulutuksestaan päättämään kykenevien harrastus, ei äiskän ja iskän määräysvaltaan kuuluvien 12-vuotiaiden harrastus. Tämän ”uudet harrastajat ovat vaarassa!!”-argumentin voisi muotoilla toisinkin: ”AJATELKAA LAPSIA!!”. Itse en saanut 13-vuotiaana aloittaa larppausta koska äiti kielsi (koska se oli äidin mielestä lapsellista :D), mutta mitä larppaamiselle tapahtui? No näköjään elää ja voi hyvin!

Tässä animeskenen aloittelijaystävällisyydessä on se ongelma, että jos oikeasti ajattelemme vain niitä 12-vuotiaita, joiden äiti saattaa kieltää näitä menemästä coniin, tapahtumat ja koko harrastus muotoutuu sellaiseksi, että se ei kiinnosta enää pidemmälle ehtineitä harrastajia ja nämä ”kasvavat harrastuksesta yli” (TM). Mikä on tietysti vain kiertoilmaus sille, että harrastus ei enää tarjoa näille ihmisille sellaista, mikä kiinnostaisi heitä. Vinkkinä voin kertoa, että 18-20 -vuotiaita harrastajia kiinnostavat asiat harvoin kiinnostavat 12-vuotiaita (tai niiden tekeminen 12-vuotiaan kanssa olisi lainvastaista…).

Mikä onkaan päivän opetus? Se, että jotkut animeskenen vallanpitäjät väittävät edustavansa koko skeneä ja yrittävät manifestilla vaientaa heihin mahdollisesti kohdistuvan kiusallisen arvostelun. Tai se, että nämä luulevat Anime-lehden olevan jokin skenen asiamies, jonka tulisi jokaisessa toimessaan ajatella vain ja ainoastaan mystistä ”skenen etua” tai skenevastuuta ja ovat valmiita uhraamaan sille alttarille jopa toisten harrastajien kärsimykset ja ihmisoikeudet. Ja ovat tässä auttamatta väärässä.

Lopuksi pienenä sivumainintana voisi huomauttaa, että on hivenen huvittavaa, että adressin allekirjoittaneet haluavat salata identiteettinsä ja ampua puskista. Yleensä adressin allekirjoittaminen tarkoittaa sitä, että on julkisesti omalla nimellään valmis puolustamaan mielipidettään. Minun puolellani on 5000 anonyymisoturia ja edustan 99%:ia animeskenestä. Kuka uskoo? Niinpä.

Puhukaa joko nimellänne tai äänestäkää lompakollanne. Mutta älkää naamioiko henkilökohtaisia kaunojanne ”huolestuneisuudeksi Anime-lehden puolesta”.

Lol blogimiitti

Fiilikseni Suomen animeskenestä tällä hetkellä? ”This is getting ridiculous.”

Tiedän, että Desuconin kritiikki on ollut lievästi sanottuna ”piikikästä” ja ylilyöntejäkin on ajoittain tapahtunut. Mutta silti: ellen ihan väärin muista (korjata toki saa), Desuconin con-kritiikki on aina kohdistunut pelkästään conin järjestelyihin ja conin järjestelyissä tehtyjä ratkaisuja kohtaan, ei koskaan henkilöitä kohtaan. Sen lisäksi, kovista puheista huolimatta, en muista yhtään kertaa, jolloin Desucon olisi kieltäytynyt auttamasta muita coneja.

Ainakin omalla pääjärjestäjäkaudellani lainasimme radiopuhelimia jokaiselle tapahtumalle, joka niitä vain pyysi ja niitä jopa tarjottiin. Tapahtumia, joille puhelimia on lainattu, on ainakin Bakacon, Tracon, Ropecon, Finncon-Animecon sekä Jyväskylän Finncon. Myös Nekoconille radioita lainattiin, vaikka pyyntö tulikin melko pienellä varoitusajalla, tarkalleen ottaen noin 45 min ennen viime Desuconin päättäjäisiä. Samassa meiltä myös kysyttiin, voisimmeko sisällyttää Desuconin päättäjäisiin Nekoconin mainosvideon. Ja miksikäs ei: tuskin muiden conien jeesaamisessa on mitään pahaa silloin kun vastuusuhteet ovat selkeät ja jeesaaminen on järkevästi järjestettävissä. Joku saattaisi ehkä jopa kutsua tällaista yhteistyöksi.

Mutta ei se mitään – onneksi muihin tahoihin voi luottaa todellisissa selkäänpuukotussiirroissa!

Hienoa oli esimerkiksi se viha, mitä heräsi kun Desuconin Desucastissa arvioitiin ennen Hopeanuoli!musikaalia sitä, millaisia asuja ko. esityksessä käytettiin – ilmeisesti ”varmaan jotain furrypukuja” on sitten hirveää vihapuhetta, ainakin reaktioista päätellen, kuten myös sen sanominen, että ”ei oikeastaan kiinnosta eikä oikeastaan kerkeäkään katsomaan”. Noh, ehkä kaiken pitäisi sitten kiinnostaa tai muuten kyseessä on selkeä vihapuhe.

Mutta olen kuitenkin valmis ymmärtämään, että jos itse fanittaa jotain ihan kybällä ja muut eivät samasta aiheesta niin hirveästi diggaakaan tai ovat välinpitämättömiä sitä kohtaan, se synnyttää antipatioita – tunnistan tämän piirteen itsessänikin (ja jos joku väittää olevansa tästä ilmiöstä täysin vapaa, niin onnea uudelle Buddhalle).

Ehkä mielenkiintoisempaa on kuitenkin ollut arvelut siitä, miksi Desucon ei suostunut ottamaan Hopeanuoli!musikaalia ohjelmistoonsa. Esimerkiksi eräs kaupallinen, hyvin suureksi Hopeanuoli-faniksi tunnettu taho on arvellut Hopeanuoli-aiheisella Kaksoissola.net-foorumilla näin:

Se, että Desucon on dissannut/hylännyt projektin, ei yllätä yhtään. En ole oikeastaan ikinä kuullut kenenkään Desuconin järjestäjän sanovan virallisesti mitään kivaa muista coneista milloinkaan.

No joo. En ihan ymmärrä, miten ohjelmistoon ottamisesta kieltäytyminen on ylipäänsä ”dissausta”, mutta olen valmis uskomaan, että ko. taho ei yksinkertaisesti tiennyt syytä sille. Syyhän oli nimittäin se, että meillä Desuconissa oli jo siinä vaiheessa tieto Takahashin menemisestä Traconiin – ja olisi ollut aika helvetin epäreilua Traconia kohtaan napata tällainen spektaakkeli ohjelmistoomme, kun tiesimme, että Traconiin se sattuneesta syystä sopi paremmin. Tätä syytä emme toki voineet kenellekään kertoa, koska – no, en osaa kuvitella härskimpää siirtoa kuin toisen conin kunniavieraan paljastaminen. Mutta olen valmis uskomaan, että nämä henkilöt eivät yksinkertaisesti tienneet miksi sanoimme Hopeanuoli!musikaalille ei. Emme kuitenkaan hirveästi rummuttaneet kieltäytymisemme syytä, se kun olisi kuulostanut aika pitkälti huonon häviäjän toiminnalta.

Mutta asiasta toiseen, ennaltamainitun kaupallisen tahon toiminta kyllä hämmentää siltä kannalta, että tämä on kuulemma levittänyt Kuopion seudulla huhua siitä, että Desuconin porukat käärivät conista hyvät fyffet omiin taskuihinsa. Nyt kun en ole enää Desuconin pääjärjestäjä enkä KcS:n hallituksen puheenjohtaja, voin henkseleitä paukutellen kertoa, kuinka paljon olen saanut Desuconin tekemisestä massia. Köyhät kyykkyyn! Olen saanut Desuconin tekemisestä noin… en edes osaa arvioida kuinka paljon.

Mutta ottaen huomioon, että KcS korvaa mm. junalippuja kuittia vastaan, enkä ole edes aina jaksanut karhuta rahojani yhdistykseltä, uskoisin, että olen useamman kympin miinuksella Desuconin tekemisestä. Tämä mukaanlaskien yhdistyksen vuosikokouksien tarjoilut. Eli ei, ainakaan minun aikanani kukaan ei saanut minkäänlaista palkkaa Desuconin tekemisestä ja asiat tuskin ovat uuden puheenjohtajan aikana muuttuneet.

Tällaisen paskapuheen levittäminen on kovin kummallista senkin perusteella, että ko. kaupallinen taho on maksanut laskunsa Kehittyvien conien Suomi ry:n tilille – ja osakeyhtiötä pyörittävänä yrittäjänä tämä varmasti tietää, että yhdistys ei voi maksaa rahoja ulos yhdistyksestä kenellekään, koska yhdistys ei voi olla voittoa tuottava. Toisin kuin osakeyhtiö, mitä ko. taho pyörittää. En oikein keksi tällaiselle ”nuo käärii tuosta hyvät fyffet”-tyyppiselle puheelle muuta syytä kuin vanhan kunnon vihapuheen, kun henkilö varmasti tietää asioiden oikean tolan.

Samoin naurattaa ko. tahon valitus siitä, miten Anime-lehti on hirveän puolueellinen, kun se ei kertonut Desuconin piraattiongelmasta. Myönnettäköön, että jälkikäteen saamieni tietojen mukaan Desuconissa oli tällä kertaa päässyt oleskelemaan yksi piraatteja myyvä firma. Tätä oli pyydetty poistamaan havaitut piraattituotteet myynnistä ja tämä oli totellutkin. Sen sijaan myyntisalivastaavamme ei saanut tietoa siitä, että tämä piraattimyyjä oli ottanut piraatit parin tunnin jälkeen uudestaan esiin, mistä syystä tämä oli vakuuttanut asioiden olevan jo hoidossa – ja piraatit olivat päässeet olemaan myynnissä koko tapahtuman ajan… Mutta lehden syyttäminen ”puolueellisuudesta”, kun se ei ole uutisoinut, että myyntisalissa pääsi olemaan yksi pöytä, joka myi paria piraattituotetta, olisi ehkä hivenen ongelman paisuttelua.

Muutenkin on jännää, miten Itä-Suomessa on levitetty vihapuhetta siitä, miten Desucon selkeästi vihaa muita coneja, perustuen Anime-lehden uutisointiin. Ihan tiedoksi sinne Kuopion suuntaan (ja muillekin niin luuleville), että meillä ei ole Desuconissa ollut (ja tuskin on vieläkään) mitään kontrollia siihen, mitä Anime-lehteen kirjoitetaan. Juu, kyllä, sen päätoimittaja Petteri Uusitalo on kyllä Desuconin entisiä pääsäätäjiä, mutta Desuconin syyttäminen siitä, mitä Anime-lehti tekee, on pahemmanlaista perse edellä puuhun kiipeämistä.

Mut hei! Vihatkaa vaan Desuconia – sehän on luultavasti kaiken pahan alku ja juuri. Tällä hetkellähän käsitys tuntuu olevan se, että jos skenessä tapahtuu jotain ikävää tai joku sanoo pahasti, niin syy on Desucon! Ja vaikkei olisi, niin voisi olla! Ja jos jokin onnistuu, niin sen sanominen että ”nyt meni muuten meidän mielestä hyvin” on ihan hirveää egoilua.

En tiedä. Tämä alkaa minusta vaikuttaa aika helvetin huvittavalta. Itsehän en ole enää Desuconissa missään päättävässä asemassa, joten minä en voi asiaan mitenkään vaikuttaa – mutta jos olisin, toteaisin että ”VIHAAJAT VIHAA” – ei tätä voi enää vakavissaan katsella :D.

Lol.

Edit 20.12.2012: yliviivatut kohdat on selvitetty ko. kaupallisen tahon kanssa ja paljastuneet virheellisiksi. Kyseessä ovat olleet väärinymmärrykset ja Hopeanuoli!musikaalin poisjättämisestä närkästyminen on ollut todellakin seurausta siitä, että Desucon ei tuossa vaiheessa ollut vielä kertonut syytä musikaalin poisjättämiselle. Valheita Desuconin rahankeruusta ei ole levitetty, vaan tämä on ollut toisen henkilön väärinkäsitys; päinvastoin, ko. taho on pyrkinyt oikaisemaan tiedon siitä, että Desucon toimii yhdistyspohjalta.