Arkistot – Tammikuu, 2010
Taitoluistelu, tuo talviurheilulajeista ylväin ja näyttävin, on nyt erityisen ajankohtainen: Tallinnassa pidetyt EM-kisat loppuivat viikko sitten, ja Vancouverin talviolympialaisiin on aikaa enää alle kuukausi. Fisumandiaksesta ei kuitenkaan ole tulossa mitään urheilublogia, vaan kirjoitan aiheesta aivan toisesta syystä. Taitoluistelijoiden vaatteet nimittäin ovat, kuten sanottu, todella näyttäviä, ja ainakin omasta mielestäni ne kaikkein kiinnostavimmat asut löytyvät miesluistelun puolelta. Lajia paremmin tunteva Johanna voisi mainita, että miesluistelijat ovat teknisessäkin mielessä kaikkein kiinnostavinta seurattavaa, ja onhan tämä vuosi muutenkin mielenkiintoinen kun kaksi huippuluistelijaa, Venäjän Evgeni Plushenko ja sveitsiläinen Stephane Lambiel ovat palanneet kukin tauoltaan suoraan huipulle. Täällä Fisumandiaksessa meitä kuitenkin kiinnostavat mitalisijojen sijaan esiintymisasut, joten lienee parasta mennä suoraan itse asiaan.
Kukaan vähänkään taitoluistelua katsellut tietää kyllä, että luistelijoiden vaatteet koostuvat hyvin pitkälti enimmäkseen paljeteilla kuorrutetusta trikoosta. Tämä yhdistelmä ei varsinaisesti herätä mielleyhtymiä tyylikkyydestä tai arvokkuudesta, ja monesti luistelijat keikkuvatkin vaatteissaan hyvän maun rajoilla, tai rankasti sen tuolla puolen. Edes trikoiden jättäminen kaappiin ei välttämättä tee asusta sen onnistuneempaa, sen tietää jopa moninkertainen maailmanmestari Evgeni Plushenko.
Plushenkon oranssit reivaajahousut ja Kevin Van Der Perren supersankarihybridi jättävät epätoivoon
Onneksi kaikki trikoosankarit eivät näytä omissa tiukoissa haalareissaan aivan yhtä tökeröiltä. Ranskan Brian Joubert (oikealla) on mieltynyt asuissaan tavallisesti vähän liikaakin arveluttavan näköiseen verkkokankaaseen, mutta allaoleva asu kulta/musta-väriyhdistelmineen näyttää jo huomattavasti onnistuneemmalta. Onnistunut väriyhdistelmä on myös amerikkalaisdiiva Johnny Weirillä, valkoisella ja hopealla on vaikea osua harhaan. Weir on muutenkin tullut tunnetuksi luistelumenestyksensä lisäksi nimenomaan esiintymisvaatteistaan, ja sai hiljattain jopa tappouhkauksia käytettyään aitoa turkista eräässä asussaan. Karva vaihtui tekoturkikseen, mutta tyylistä ei edelleenkään tingitä.
Metallisävyt ovat juuri sopivan ~fabulous~ ja huomattavasti tyylikkäämpiä kuin taitoluisteluasuissa ylikäytetyt neon- ja pastellivärit
Aivan omalle tasolle omassa estetiikassaan on Weirin tavoin päässyt japanilainen Daisuke Takahashi, jonka puvut tuovat hyvällä tavalla mieleen visual kei -bändien esiintymisasut.
Kaikkien luisteluasujen ei tietenkään tarvitse näyttää baletin ja euroviisujen risteytykseltä, vaan vähän normaalimmankin näköisillä vaatteilla on mahdollista tehdä kivaa ja näyttävää. Seuraavat tsekkiläisluistelijoiden asut lämmittävät ainakin omaa sydäntäni sympaattisuudellaan, vaikka farkut luisteluasuna ovatkin minusta aina vähän tylsä ratkaisu.
Tomas Vernerin asu on merihenkinen, kun taas Michael Brezina luottaa neuleliiviestetiikkaan.
Lopuksi vielä kaksi aivan tuoretta asusuosikkiani: Stephane Lambielin tämänvuotisissa EM-kisoissa käyttämä asu, joka on paitsi väritykseltään kuin myös materiaaleiltaankin hyvällä tavalla poikkeuksellinen, sekä Johnny Weirin peilinpalasilla kuorrutettu asu, jota tämä käytti Pokerface-koreografiansa kanssa Skate for the Heart -tapahtumassa. Glittertrikoita ja muuta kitsch-estetiikkaa on luistelussa melko mahdoton paeta, mutta ainakin Weir osaa kääntää sen omaksi edukseen.
Kuvat daylife.com, skatetoday.com ja figureskatersonline.com
30.1.2010
Hihi, ostin taas pitkästä aikaa itselleni lolitajuttuja! :3 Closet Childilla oli Babyn kiva valkea rusettimekko n. 8000 jenillä ja superihana Emily Temple Cuten piparilaukku n. 4000 jenillä myynnissä, joten pitihän ne sitten napata sieltä pois kuleksimasta. Paketti laitettiin jo tänään aamulla postiin, joten saan sen toivon mukaan hyppysiini viimeistään ensi viikolla! (Siis jos posti ei taas kerran hukkaa pakettiani. :F Kerran odottelin yhtä Closet Childin pakettia saapuvaksi todella kauan, kun posti oli lähettänyt sen jostain mystisestä syystä Ranskaan.)
Kasailin äsken aikani kuluksi vielä jonkinlaisen asun noiden uusien ihanuuksien ympärille.
Idea ja värit tähän asuun tulivat melko ennalta-arvattavasti tuosta laukusta. Koru ja vyöpussukka ovat ModClothista löydettyjä, sukat Angelic Prettyltä, hattu Innocent Worldilta, kengät Maruionesta ja muistelisin, että tuo bolero olisi Forever21:n tuotoksia. Tykkään tästä värimaailmasta ihan hurjasti! Huoh, olisivatpa nuo kaikki kuvan tavarat minun! Omistan kyllä monia vähän sinnepäin olevia kamppeita, joten voi olla, että teen tästä asusta vielä jonkun IRL-version niillä vaatteilla, joita kaapistani oikeastikin löytyy!
27.1.2010
Vaikka silmääni miellyttää paljon ns. tyylipuhtaiden katutyylien toteuttaminen (sikäli kuin tämän sanominen on edes mahdollista, katutyylit kun ovat parhaimmillaan täydentämässä kantajansa jo olemassaolevaa persoonaa), huomaan usein inspiroituvani eniten ajatuksesta yhdistellä vaatekaappini ääripäitä tavalla, jonka lopputulos ei välttämättä sovi suoraan minkään alalajin alle, mutta näyttää ainakin omasta mielestäni kivalta.
Takki: BPN, paita: h.NAOTO, rintakoru: SEX POT ReVeNGe, päälihame: Na+H, alempi hame: itsetehty, vyö: Pariisista, sukat: Alice and the Pirates, kengät: lolita-lola
Kiinnostus esimerkiksi lolitavaatteiden ja ns. punxyvaatteiden yhdistelyyn (muutoinkin kuin ns. punk lolitan hengessä) taisi lähteä joskus vuonna Ozy ja Mandias, kun huomasin h.NAOTOn splätterihousujeni sopivan hauskasti yhteen Babyn Pour Lolita -hupparin ja söpöjen valkoisten lolitasaappaiden kanssa. Tällä kertaa inspiraatio lähti San Franciscosta tuliaisena saaduista AatP:n ylipolvensukista, joiden glitterpohja ja reunoja kiertelevä teksti huusivat päästä osaksi jotain ”hauskaa” asukokonaisuutta!
Tarkempi kuva rintakorusta, kuvassa myös huterasti näkyvä Meccan kultahopea lukkokaulakoru
Koska suurin osa esimerkiksi lolitahameistani ei printtivoittoisuutensa tai muun yleissöpöytensä vuoksi välttämättä vastaavaan käyttöön sovellu, olenkin viime aikoina tuntenut kovasti vetoa esimerkiksi Algonquinsin ja Candy Stripperin harrastamiin mekkohamevirityksiin. Kerrokset, kevyet materiaalivalinnat ja ilmavuus voisivat olla esimerkiksi ensi kevään/kesän sana – katsotaan mitä tapahtuu!
24.1.2010
”Almost everyone has the desire to “transform” one’s self, be it into an angel, someone who is more elegant, or even back to the time they were a little girl. With this concept in mind, we created the Metamorphose brand. In order to assist you in your “transformation”, while not being a slave to the current fashion, we continue to conceive cute EGL fashion.”
- Metamorphose
Ne, jotka tietävät minut Terriblestä, eivät varmaan ole voineet välttyä siltä tiedolta, että tykkään Metamorphosesta. Meta on pysynyt yhtenä lempibrändeistäni ihan lolitaseikkailujeni alkuajoista lähtien ja rakkaus on kestänyt nekin ajat, kun kaikki muut tuntuivat pitävän Metaa rumimpana ja omituisimpana lolitabrändinä ikinä (vaikka hei, vinkki viitonen, Meta ei selvästikään ole pelkkä lolitabrändi). Metassa minua ihastuttaa juurikin ennalta-arvaamattomuus, kummallisuus ja kokeilunhalu. Leopardiprintit, Matrix-tyyliset nahkatakit, automekaanikkohaalarit, cowboy-hatut, söpöt fiftarilolimekot, perinteinen sweet, mummonverho-classic, jöötteily, camokuosit; Meta on kokeillut kaikkea, välillä paremmin ja välillä huonommin tuloksin.
En toki väitä, että pitäisin kaikesta, mitä Metamorphosen pääsuunnittelija Kato keksii ulos suoltaa. Useat Metan kokeilulliset vaatteet ovat rumia ja monet Metan perusvaatteista taas tylsiä. Mutta oi oi oi, silloin kun kaikki menee nappiin, niin taivas räjähtää, kukkasia ja konfetteja satelee ja pienet läskit vauvaenkelit laskeutuvat laulamaan hallelujaa (tai ainakin melkein). Omalla kohdallani Metan täysosumat kompensoivat kaikki ne tylsät ja rumat hutit.
Tämän avautumisen innoittajana toimi Metan uusi Old Emblem -mallisto. Osa malliston vaatteista on mielestäni mitä ihanimpia, osa taas aika plääh. Printti on todella kiva, ehkä vähän osastoa ‘eikö IW ole tehnyt tämän jo sata kertaa’, mutta eipä tuo haittaa, kun Innocent World lukeutuu myös lempibrändieni joukkoon.
En pidä näistä mekoista kovinkaan paljon, lähinnä koska en itse voisi ikinä käyttää näitä näyttämättä ihan uunolta. Tuo Metan suosima empirevyötärö saa minut (ja monet muutkin) näyttämään ainakin kymmenen kiloa todellista paksummalta ja tuo tissiröyhelö taas… No, kai riittää, jos sanon tissiröyhelöiden olevan huono idea, kun kuppikoko ylittää tietyn pisteen. Lisäksi en ole ihan varma tuosta valkeasta pitsistä, kermanvalkea toimisi mielestäni tuon värimaailman kanssa paremmin.
Nämä taas ovat mielestäni ihan älyttömän kivoja! Napit muuttavat vaatteen kuin vaatteen heti noin sata kertaa paremmaksi! Jakussa on kivoja yksityiskohtia ja se on tarpeeksi simppeli myös tavallisten vaatteiden kanssa käytettäväksi. Hame taas on yksinkertaistakin yksinkertaisempi, mutta niin sen mielestäni pitää ollakin, jotta kiva printti pääsee kunnolla oikeuksiinsa.
Saa nähdä päädynkö törsäilemään pitkästä aikaa lolikamppeisiin! Olen muuttunut viimeaikoina niin laiskaksi, että en enää jaksa Japanista tilailun monimutkaisuutta tulleineen ja muine vastaavineen, mutta tuo hame taas toisaalta houkuttelee vähän liian paljon…
23.1.2010
Muotiblogimaailma on tammikuun ajan kohissut lähinnä Indiedaysin julkistamisesta. Tiimi Fisumandias on tietysti äärimmäisen katkera, ettei ole päässyt tähän huippublogiosaajien joukkoon ja vielä katkerampi, ettei ole saanut kutsuja bileisiin tai ilmaista tavaraa. Fisun ernustatus tietysti saattoi vaikuttaa – lolita ja muut mori girlsit sun muut japanofiilityylit eivät ole kuuminta hottia, jos taviksilta kysytään. Koska me täällä kalablogissa olemme kuitenkin pukeutumisen tuhattaitureita ja onnistumme kaikessa, mitä ikinä päätämme kokeilla, oli aika järjestää varjobileet ja pukeutua oikein oikeaan muotiin eikä mihinkään japanilaisiin pornorooliasuihin.
Saimme vihiä, että Antti A:n CROSSIT ovat nyt kuuminta hottia ja blogibileistä kotiin kannettuja ilmaiskrosseja onkin vilahdellut lähes jokaisen asiantuntevan blogistin päällä: klik klik klik klik klik ja noin miljoona muuta. Ilmaisia pleksiristejä ei valitettavasti ole täällä tippunut postiluukuista sisään, mutta onneksi käsistään kätevä valmistaa kiinalaisen ebay-feikkiristin hetkessä vanhoista tableteista ja villalangasta! Niinpä edessä oli todella suuren luokan photoshoottailua olohuoneen nurkassa kaulassa uunituoreet crossit ja päällä hottiakin hotimmat muotibloggarivermeet. Posetus oli myös tarkkaan hiottua teemaan sopivaksi: katse alas, huono ryhti ja keskijakaus näkyviin! Johanna ja Maija edustaa:
Rusetti: alushameen ylijäämätyllit
Crossi: Antti A itte tehty
Bolero : itte tehty
Mekko: Asiajam
Sukkahousut: ???
Kengät: Irregular Choice
Panta: Ninja
Tunika: JC
Crossi: Antti A itte tehty
Kengät: DinSko
Loput: ”varmaa jostain sokkarilta”
Jos näillä ei päästä blogikerman joukkoon niin ei sitten kyllä päästä millään!
22.1.2010
Viikonlopun aikana päätin keväisen opiskelustressin lieventämiseksi harrastaa yhtä lempiajanvietteistäni: pukeutumista. Ei, tämä ei tarkoita että muina aikoina juoksentelen ulkona ilkosillani (…ainakaan useimmiten), vaan että yksinkertaisena ihmisenä pidän toisinaan vapaa-aikana tälläytymisestä, vaikken olisi edes menossa mihinkään, kaikista vähiten lumikasojen keskelle tarpomaan. Koska suurin osa ”mielenkiintoisesta” vaatekaapistani on myös vanhemmillani Helsingissä, ovat nämä hetket jotakuinkin Barbie-leikkejä vastaavia tilanteita joissa voin stailata itseäni ja kehittää erilaisia asukokonaisuuksia esimerkiksi niiden vaatekappaleiden ympärille, joita en tule muutoin usein käyttäneeksi.
Vaikka vaaleansinisessä minut on lolitapuolella nähty n^+1 kertaa, onnistuin kaivelemaan esiin hameen jonka olen aikoinani Johannalta nälistänyt. Harvoin osaan vastustaa vaaleansinisiä vaatekappaleita, minkä ansiosta niitä on kaappiin kerääntynytkin aikamoinen läjä aina asusteista, sukista, hameista, paidoista ja mekoista kenkiin. Koomista tästä tekee se, että muutamia asusteita ja yksiä sukkia lukuunottamatta käytännössä kaikki vaaleansiniseni ovat eri sävyä. Vaikka minkään matchy-matchy farkku-univormun perään en haikailekaan, näyttävät keskenään riitasoinnussa olevat saman värin eri sävyt monesti luovan sijasta harkitsemattomilta, joten yhdistelyssä saa välillä repiä hiuksia.
Paita: Emily Temple Cute, hame: Johannan ompelema, sukat: Alice and the Pirates, kengät: Secret Shop, bolero ja baskeri taviskaupoista, rannekoru ja sormus: Nemeira
Talvisen jään ja lumen keskelle siis talvista … jäätä ja lunta. Koska ylläolevat Secret Shopin kengät ovat ne(kin) enemmän turkoosiin vivahtavia kuin suurin osa vaatekaapista on käyttö jäänyt vähälle, mutta löysin korulaatikostani parikin Nemeiran tekemää sormusta joissa oli sama sävy. Paidassa ja hameessa on tarpeeksi erilaisia sinisen sävyjä jotta erisävyisyys ei riitele omien silmieni kanssa liiaksi – kun on tarpeesi montaa eri sinistä, ne alkavat mätsätä toinen toisiinsa. Itse ainakin pidän siitä moniulotteisuudesta, jonka yhden ja saman sävyn rikkomisella voi saada aikaiseksi.
It is a naama
Sormus ja paidan somisteet lähikuvassa! Kuten kuvasta käy ilmi, ETC:n paita ei oikeastaan ole vaaleansininen ollenkaan – siinä itsessäänkin vain menee vieri viereltä useampaa eri vaaleansinisen raidan sävyä, ja lopputulos näyttää silti kaukaa tasaiselta. Sääli etteivät sukkien kultakirjailut sivusta näy kuvissa, sillä kolmas väri joka tässä asussa toimii hyvin on kulta. Olen aina ostellut enemmän hopean- kuin kullansävyisiä koruja, joten kenties lienee aika kartuttaa asusteita tälläkin saralla…
18.1.2010
Ush, ärsyttää kun en tunnu ikinä saavan itsestäni asukuvia tänne blogiin, kun viikolla vietän kaiken valoisan ajan koululla ja viikonloput vietän lähinnä pelkkään yöpaitaan ja aamutakkiin verhoutuneena. Lisäksi vanha pokkarikamerani alkaa vedellä viimeisiään ja suostuu yhteistyöhön vain satunnaisesti.
Noh, nyt kuitenkin korjataan tilanne! Pääsin nimittäin viime perjantaina jo kahdeltatoista ja sain otettua muutaman kuvan sen päivän vaatetuksesta, joista tosin vain kaksi oli yhtään esittelykelpoisia. :P
Tyylini on viimeaikoina valunut takaisin samoille raiteille, joilla se oli yläasteella ja lukion alussa. Mutta minkäs sille mahtaa, pidän edelleen samoista väreistä ja materiaaleista kuin silloinkin, nyt tosin maustan asujani ripauksella tyttömäistä romantiikkaa, mikä kymmenen vuotta sitten ei olisi tullut kysymykseenkään.
Sain tuon pipon poikaystäväni mummolta joululahjaksi ja se on nopeasti ottanut paikkansa yhtenä lempipiponani. Rintakorun ja helmet olen saanut poikaystävältäni, huivin ja villatakin olen ostanut kirpputorilta, laukku on äitini vanha, mekko on Vero Modasta ja sukkahousut Hennesiltä. Kengät ovat ne uudet ihanuudet, jotka esittelin täälläkin pari postausta takaperin.
Sitten vielä se pakollinen naamakuva. Rrrrrrrrakastan tuota rintakorua! :3 Siinä on kaikkea mistä tykkään: helmiä, kiekuroita ja koukeroita. Lisäksi se sopii monenlaisen asun piristykseksi!
17.1.2010
Uusi vuosi ja uudet asut, harmillisesti tosin vietän taas aikaa labran puolella. Labrassa kokkaillessa ei viitsi mitään kovin kivoja vaatteita pitää, varsinkaan lolitaa (minulla on tapana roiskuttaa liuottimia minne sattuu, eikä labratakin alle mahdu alushameita… nyyh). Keskiviikot näyttävät vakiintuvan ainoaksi tyttöistelypäiväkseni keskellä viikkoa, sillä keskiviikkoisin en ehdi labrailemaan, vaan istun luennoilla. Onneksi sentään edes yksi päivä viikosta on varattu kauniille vaatteille!
Olen seurannut pienellä huvittuneisuudella ”normaaleissa” muotiblogeissa leviävää rusettivillitystä: klik klik klik. Kaikille lolitamuodin harrastajillehan päänsyöjärusetit ovat olleet arkipäivää jo vuosia, ja nyt ihan tavalliset ihmiset pähkälilevät kovasti, kehtaavatko mennä ulos iso rusetti päässä. Toisaalta tämä pienimuotoinen trendi on saanut miettimään, voisinkohan yhdistellä lolitarusettini jotenkin tavistyylisiin bilemekkoihini ja ihan muihin vaatteisiin kuin täydellisiin lolitakoordinaatioihin. Pienempiä hiusrusetteja olen pitänyt vaikka tuulipuvun kanssa, mutta isojen kanssa olen tähän asti ollut varautuneempi. Ehkä pitäisi kokeilla jotain epäkonventionaalista koordinaatiota, saisin pidettyä isoja brändirusettejani useammin.
Bolero itse tehty, paita kirppikseltä, helmet Seppälä, hame Emily Temple Cute, saappaat Click
Lähiaikoina tosin päässäni ei ole hirveästi rusetteja näkynyt, sillä ne eivät mahdu pipon alle! Pipo on pakollinen varuste pakkassäällä, en halua aivojeni jäätyvän, kiitos. Olen siis olosuhteiden pakosta jumittunut lähinnä erilaisiin ponnareihin ja lettivirityksiin, joita ei tarvitse yrittää mahduttaa pipon alle.
Ostin kuvassa näkyvän ETC:n hameen jo kesällä talvea silmällä pitäen. Sametti on ihanan ylellinen materiaali ja rakastan tämän hameen helppoa yhdisteltävyyttä. Lisäpisteitä hame saa upeasta, paksusta ja korkealaatuisesta helmapitsistä.
Ih ih
14.1.2010
Ei ole mikään salaisuus, että vaatteisiinsa panostavat miehet kiehtovat minua TV- ja elokuvaviihteessä melkein luvattoman paljon. Perinteisesti tällaiset hahmot ovat joko homoiksi koodattuja (High School Musicalin Ryan) tai ihan avoimesti homoja (True Bloodin Lafayette), vaikka joitain poikkeuksiakin tietysti löytyy (Gossip Girlin enimmäkseen hetero Chuck Bass).
Ryan ja Chuck eivät ainakaan pelkää käyttää värejä
Samaa kaavaa seksuaalivähemmistöjen trenditietoudesta toistaa viime syksynä alkanut sarja Glee. Ohiolaisen High Schoolin kuorokerhon edesottamuksia seuraava tv-ohjelma tarkastelee vähemmistö- ja muita stereotypioita laulun ja tanssin siivittämänä, joten ei liene ihmekään, että kaikki sarjan hahmot paljastavat luonteestaan ja muista ominaisuuksistaan aika paljon jo pelkällä ulkonäöllään. Chris Colferin esittämä muotitietoinen homopoika Kurt Hummel ei ole mikään poikkeus, ja hahmon vaatekaappi kuuluukin ehdottomasti sarjan mielenkiintoisimpiin.
Kurtin päältä on ollut mahdollista bongata designer-vaatteita toinen toisensa perään, sillä tämän yllä nähtiin sarjan ensimmäisen kauden aikana niin Marc Jacobsin takkia (yllä) kuin Alexander McQueenin hämähäkkivillapaitaakin, joka kelpaisi varmasti myös Airinille. Hahmon suuressa suosiossa ovat myös erilaiset printit ja kuosit, samoin kuin jopa polvipituiset(!) värikkäät neuleet.
Alexander McQueenin villapaita ja Dolce&Gabbanan läpinäkyvä sadetakki
Vaikka Kurtin vaatevalinnoista voi olla montaa mieltä, sopii asukokonaisuuksiinsa aina panostava hahmo silti loistavasti pukeutumisinspiraatioksi. Jos koulunsa hylkiöihin kuuluva Kurt jaksaa pukeutua parhaimpiinsa jokapäiväisen roskalavalle heittämisen tai jääsohjokylvyn uhallakin, minusta tuntuisi melkein huijaukselta olla panostamatta omiin vaatteisiini edes hiukan, ihan tavallisinakin päivinä. “Every moment of your life is an opportunity for fashion!”
13.1.2010
Yksi lempparisivustoistani mitä t-paitoihin tulee on Threadless.com, sillä sen valikoimista tuntuu löytyvän jotain jokaiselle hipstereistä taidehippeihin ja pelinörtteihin. Paitadesignit ovat jatkuvasti (hyvällä tai huonolla tavalla) yllättäviä, sillä kävijät voivat itse äänestää mitä sivuille lopulta päätyy, ja koska valikoimat vaihtuvat tarpeeksi usein, on jo pelkkä tuotteiden selailu hauskaa. Koska Threadlessin paidoilla on helppoa tuoda esiin omia kiinnostuksenkohteita ja jopa luonteenpiirteitä, tilasin joulun alla kolme paitaa joista yksi päätyi lahjaksi poikaystävälleni, yksi Maijalle ja yksi itselleni.
Ultimate Combo
Olen kenties hieman surullinen ihminen, mutta tämä nauratti ääneen – ehkä siksi, että ottaisin mielelläni Hadoukenin ja Shoryukenin rinnalle Flyygelinsoitto…kenin. Värit ovat hillityt ja tyylikkäät, ja yksinkertainen design miellyttää omaa silmääni paljon. Tämän lisäksi paita tuo mieleen viime kesän loputtomat SFIV-väännöt Lontoon pelisaleissa, joten ei liene mikään yllätys että myös poikaystävä tykkäsi paidastaan.
Vampire!
Maijan valitsemassa paidassa on tavanomaista nokkelampi idea taustalla: vampyyriä ympäröivä tulikehä ilmaantuu esiin, kun UV-värillä painettu kuvio pääsee kosketuksiin auringonvalossa. FUNY AMIRITE. Paidan on käsittääkseni tarkoitus hohtaa myös pimeässä kuten kuvasta käy ilmi, joskin Maija voi raportoida tuloksista kun päättää lukkiutua paitoineen vaikkapa pimeään vessaan verenimijöitä odottelemaan.
A Simple Plan
Vaikka kokoelmani Space Invaders -aiheisista vaatteista ja asusteista alkaa hämmentää jo itseänikin, oli tämä design niin hellyyttävä ja tavanomaisesta poikkeava että se oli yksinkertaisesti pakko saada. Pieni karttakeppi on täydellinen. Ja koska asukuvia ei ole hetkeen tullut postattua, paita tositoimissa alla (feat. uusi tukka):
Paita: Threadless, Housut: MA
MA:n housut (joihin kuuluu myös irroitettavat irstislahkeet) olivat joululahja Maijalta ♥ Viime aikoina olen kaivannut enemmänkin vaatekaappini sisällön tonkimista, joten ensi viikonloppuna voi olla odotettavissa lisää kuvamateriaalia uusista ja hieman vanhemmistakin vaatteista. Uuden vuoden alun sana onkin uudelleenyhdistely!
9.1.2010
Edellinen sivu
