Kirjoitusinpikseni on vähän kateissa, seuraavaksi saatte toivoakseni kuvia mm. ostoksistani ja ompeluksistani, mutta nyt minulla on tarjota kuvakavalkadi kesän aikana räpsimiäni juttuja mm. kotidatanurkkaukselta Turusta, Hangosta, Mustiosta, Mäntsälästä ja Tampereelta. Vaikka olenkin viikot töissä, olen kuitenkin ehtinyt reisata vaikka missä viikonloppuisin! Harmikseni olen vähän turhan laiska kaivamaan kameraa esiin, onneksi muistin ikuistaa edes jotain.
1 Kommentti 22.7.2010
Reality tv:n puolella muoti- ja kokkiohjelmien (Hell’s Kitchen, Top Chef etc) lisäksi seuraan intohimoisesti America’s Best Dance Crew -nimistä sarjaa, jossa etsitään joka kaudella jenkkilän timanttisinta katutanssiryhmää. Vaikka touhun katseleminen on mielekästä jo itsessään, olen huomannut odottavani jakso toisensa jälkeen näkeväni mielikuvituksellisten tanssiliikkeitten lisäksi ryhmien tämänkertaiset asut. Mitä enemmän vaatetukseen on panostettu, sitä mielenkiintoisempi esitys on yleensä luvassa – teemailu ei ole välttämätöntä mutta ilahduttavaa loputtomassa lökäpöksyjen ja lippisten meressä.
Kakkoskauden kirkkain valopilkku tällä saralla olikin ryhmä nimeltä Fanny Pak. Vyölaukkujen mukaan itsensä nimennyt ryhmä rakastaa kasariestetiikkaa, mutta luvassa ei ollut vain pastellivärejä ja painajaismaisia leotardeja: kuvastoon mahtui kaikkea päättäjäistanssimekoista villeihin viidakkoihmisiin. Fanny Pakin kohdalla oli ajateltu kaikkea alusta loppuun, eli asut täydensivät viihdyttäviä ja monipuolisia koreografioita
Myös kolmoskauden Quest Crew:n visuaalinen ilme onnistui miellyttämään kerta kerralta silmää, joskin eri syistä. Quest Crew:n pojat luottavat huomattavasti perinteisempään hip hop -estetiikkaan, mutta tuo siihen oman silauksensa mm. värimaailman puolesta: violettia, keltaista, mustaa… Kun yksi jäsen vielä leikkaa toisten tukat uskottavan metroseksuaalin trendikkäästi, on paketti aika lailla kasassa. (Ei toki haittaa yhtään, että ryhmä on myös koko kisan historian kovimpia!)
ABDC:stä on tietysti mahdotonta puhua mainitsematta Jabbawockeezia, jonka ulkoinen habitus jää kerrasta mieleen: herrat kun esiintyvät tavaramerkkinsä eli (yleensä valkoiset) naamarit kasvoillaan. Kontrasti on hauska vaatteeseen kuin vaatteeseen yhdistettynä, ja identtisten vaateparsien avulla luo illuusiota tanssijoista toistensa klooneina. Oma suosikkini on 80-lukulainen hip hop -staili yhdistettynä valkoisiin maskeihin, siinä on jotain tuoretta ja perinteistä samanaikaisesti!
Kisassa on nähty siis jos jonkinlaisia asuja esitysten ohessa aina nörttipojista (propellilippis!) katu-uskottaviin b-girleihin. Artistikohtaisten haasteiden (mm. Michael Jackson, Janet Jackson, Britney Spears, Missy Elliot) avulla myös parkiintuneimmista roikkuhousuista leivotaan tarvittaessa näyttäviä teatterikerholaisia: alimmat kaksi kuvaa ovat neloskauden Lady Gaga -haasteesta, jonka puvustus ymmärrettävästi heijasteli myös esikuvavideoiden tyyliä. Suosittelen tsekkaamaan!
5 Kommenttia 30.6.2010
Kevät on kiirettä ja flunssaa täynnä, mutta tunnelin päässä pilkottaa jo valoa: enää yksi tentti, pari luentopäiväkirjaa sekä läjäpäin käännöshommia, ja sitten kesä! Parin viime päivän superlämpötilat ovat myös motivoineet kovasti kääntämään nupit lomailuvaihteelle, mutta eiköhän viimeisistäkin rutistuksista selviydytä ihan kunnialla. Työt ja erilaiset projektit ovat siis pitäneet Fisun tyttöjä kiireisinä, mutta lämpötilojen noustessa iskee myös halu käyttää kesäisiä kenkiä ja pukeutua entistä hauskemmin, joten erinäistä kuvasaldoa on luvassa lähitulevaisuudessa!
Sillä välin postaus, joka on pyörinyt päässäni jo jonkin aikaa: rakkauteni Space Invaders -aiheisiin vaatteisiin ja asusteisiin. Pelin avaruusolennot ovat täydellisiä printtejä tavarassa kuin tavarassa, sillä ne ovat a) hauskoja, b) söpöjä, c) skaalattavia ja d) toimivat missä värissä tahansa. Vaikka Space Invaders -buumi on riehunut esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa mm. katutaiteen muodossa jo jonkin aikaa ja yksittäisen avaruusolion kuviota voisi sanoa jopa kliseiseksi, löydän itseni keräilemästä kerta toisensa jälkeen matkan varrelle sattuvia vaatteita. Tällä hetkellä kokoelmani on seitsenpäinen:
Valkoinen huppari on suurin aarteeni, sillä sen invaderit säihkyvät metallinhohtoisina sateenkaaren kaikissa väreissä! Mukaan se lähti Lontoon Trocaderon jostain turistirysäkaupasta viidellätoista punnalla. Myös vihersävyinen t-paita on Lontoosta, tällä kertaa HMV:ltä, ja silitettävä kangasmerkki (joka vielä oikeaa kohdetta odottaa) Forbidden Planetista. Jo kertaalleen blogissa nähty A Simple Plan -paita on Threadlessista tilattu, ja sukkaparit kotoisasti Suomesta, mustat Carlingsilta ja värikkäät Accessorizesta. Joukon toinen helmi on kuitenkin vaaleansininen kaulakoru, jonka Maija tehtaili minulle vuosi sitten syntymäpäivälahjaksi Shrink It! -levyistä.
Ehkä Space Invader -avaruusoliot ovat minulle sitä mitä esimerkiksi leopardiprintti tai floraalit toisille, eli ne käyvät aina ja kaiken kanssa. Kevytmuotoinen keräily voi siis hyvinkin jatkua, kun vastaan jatkossa tulee jotain jännittävää! Sitä odotellessa voikin hyvin orientoitua pelaamalla itse peliä vaikkapa täällä.
6 Kommenttia 13.5.2010
Tämä harmaa neuletakki on jo pidemmän aikaa ollut yksi suosikkivaatekappaleistani. Se on hyvän mallinen, kivan värinen ja sopii lähestulkoon minkä tahansa kanssa, oli sen kaverina sitten trikootoppi, kauluspaita, suorat housut tai farkut. Muutenkin olen viime aikoina ihastunut harmaaseen, vaikka kevään tulon luulisi olevan omiaan lisäämään pukeutumiseen väriä. Harmaa kuulostaa varmasti monen korvaan tylsältä vaihtoehdolta, johon pukeutuva haluaa lähinnä maastoutua tapettiin tai muuten vaan kadota näkyvistä. Omasta mielestäni harmaa on kuitenkin kaikkea muuta kuin tylsä väri (jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsuakaan), joka tarjoaa vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia pukeutumiseen.
Harmaa näyttää hyvältä catwalkilla…
Les Hommes syksy/talvi 2010 ja Gucci syksy/talvi 2007
…ja suosikkinäyttelijöideni päällä.
Cillian Murphy Toronton kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ja Matthew Goode GQ-lehden kuvauksissa
Se sopii niin hassuun kuin skarppiinkin pukeutumiseen…
Porohuppari Yesstyle ja neulepaita Kitsunen Ivy League -kokoelma
… ja toimii mainiosti myös asusteissa.
Gossip Girl-näyttelijät Ed Westwick ja Leighton Meester edustavat.
Kylläpä onnistuinkin painottamaan tämän miesten muotiin, ”hups”. Puolustaudun sillä, että löysin nämä kuvat inspiraatiokansiostani valmiiksi tallennettuna enkä halunnut etsiä uusia kun sieltäkin löytyi niin runsaasti kaikkea kivaa.
1 Kommentti 10.4.2010
Laulussa sanotaan että kevät toi muurarin, vaikka minulle kevään hidas mutta varma saapuminen on aiheuttanut lähinnä sisustushimon. Koska asun vanhassa puutaloyksiössä, olen pyrkinyt sisustuksessani tietynlaiseen vanhanaikaiseen estetiikkaan johon kuuluu valkoiseksi maalattua puuta, kuluneita pintoja ja käyttöesineissä metallia, puuta, lasia ja keramiikkaa muovin sijasta.
Lasi- ja maustepurkit ovat sukulaisten peruja, herätys- ja munakello kirpparilöytöjä.
Onneksi ei tarvitse kuitenkaan metsästää ihan kaikkea kirpputoreilta, sillä samaa estetiikkaa löytyy niin suurten ketjujen sisustusosastoilta kuin pienistä, tyylille erikseen omistautuneista liikkeistä (hyvänä esimerkkinä Moon River, johon törmäsin ihan sattumalta ollessani kävelyllä). Viime aikoina olen tehnyt hyviä löytöjä ehkä vähän odottamattomistakin paikoista.
Puinen laatikko… kori… asia sopii hyvin pikkusälän säilytykseen, avainnaulakko puolestaan koruille, ja molemmat löytyivät Sokokselta puoleen hintaan. Tiimarista eurolla mukaan tarttunut servettiteline käy kirjeillekin mainiosti.
Vaikka budjetti tai asunnon koko (tai se fakta että joudun kesällä muuttamaan) eivät mahdollista kaikkien visioiden toteuttamista, on silti mukava selata erilaisia sisustuslehtiä ja niiden nettisivuja ja haaveilla vielä vähän kivemmasta kodista.
Kirjeet ja kirjat ojennukseen.
Kelloja sisustuselementtinä ja kutsuvan näköinen keittiö.
Inspiraatiota kevääseen ja sisustamiseen löytyy tietysti myös blogeista, ja esimerkiksi Reese & Marie ja Keltainen talo rannalla ovat selaamisen arvoisia.
Kuvat Better Homes and Gardens ja Country Living.
Jätä kommentti 25.3.2010
Fisumandiaksen elokuvaeksursiot jatkuvat. Tom Fordin ohjaama A Single Man tuli vastikään Suomen teattereihin, ja pitihän se sitten käydä katsomassa. Mielenkiintoisen ohjaajan ja aihepiirin lisäksi elokuvassa on mukana aina yhtä vastustamattoman tyylikäs näyttelijä Matthew Goode, joten oli jo valmiiksi melko varmaa että ihan täydellisen metsään ei näillä aineksilla voi mennä.
Guccin mekko 90-luvulta, Tom Fordin syys/talvimallistoa vuodelta 2008 ja suunnittelija itse
48-vuotias Ford tunnetaan tietysti parhaiten palkittuna muotisuunnittelijana, joka 90-luvulla nosti Guccin vararikon partaalta arvokkaaksi luksusmerkiksi ja toimi myös Guccin ostaman YSL:n luovana johtajana ennen oman Tom Ford -merkkinsä perustamista vuonna 2005. Miesten- ja naistenvaatteiden lisäksi Ford on suunnitelut silmälaseja, asusteita, meikkejä ja tuoksuja, joiden provokatiiviset mainoskampanjat (huom, kuvat eivät ole työturvallisia) ovat varmasti jääneet monen mieleen.
Elokuvan tähtikaarti
Menestyvä suunnittelija tarvitsee tietysti muutakin kuin raflaavia mainoskampanjoita, ja Fordin tyylikkäät luomukset ansaitsisivat paikkansa valokeilassa ilman niitäkin. Nimenomaan tyylikäs on myös Fordin esikoiselokuva, joka on kuvattu kauniisti ja huolellisesti yksityiskohtia korostaen. Elokuvassa on alkumetreiltä saakka hyvin vahva tunnelma, jonka luomisessa auttaa myös Abel Korzeniowskin ja Shigeru Umebayashin säveltämä musiikki ja hienosti toteutetut värimaailman muutokset. Vaikka Single Manissa ei loppujenlopuksi tapahdu kovinkaan paljon, pitää kuvaus rakkaansa onnettomuudessa menettäneen professorin päivästä otteessaan aina katkeransuloiseen loppuun saakka.
Tunnelman lisäksi kohdallaan on myös hahmojen välinen vuorovaikutus ja siitä kumpuava hiljainen huumori, jolle hymyilee mieluummin sisäänpäin kuin nauraa ääneen (vaikka sitäkin teatterissa jotkut tekivät varsin kovaäänisesti). Vuoteen 1962 sijoittuva elokuva tarjoilee katsojille myös aivan uskomatonta pukupornoa, ja Tom Ford Menswear onkin puvustanut elokuvan päähenkilöä näyttelevän Colin Firthin. Vaikka elokuvaa todella onnistuneena ja kauniina pidänkin, lienee aiheellista kysyä, oliko tämä kaikki sittenkin vain yhtä kaksituntista mainosta Fordin omille mallistoille. Vaikka vastaus olisikin kyllä, on filmi ainakin toteutettu paljon paremmalla maulla kuin jotkin Fordin aikaisemmista mainoksista. (Huom, kuvat eivät todellakaan ole työturvallisia.)
Jätä kommentti 13.3.2010
Vaikka tällä hetkellä asun vielä iloisesti soluasunnossa kuten hikisen opiskelijan kuuluukin, monien muiden tavoin pohdin silti usein miten sisustaisin Ihka Oman Asuntoni kun tilapäisasumisen päivät ovat ohi ja vastaan tulee kämppä jota ei tarvitse jakaa puolituntemattomien kanssa. Omaa huonettaan voi tietenkin näilläkin eväillä koristella jo riittämiin, mutta suuri heikkouteni ovat erilaiset keittiötavarat ja muu yleissälä jotka ankeassa opiskelijakämpässä eivät juuri pääse täysiin oikeuksiinsa. Tähän himoon selailenkin usein japanilaisen Swimmerin nettisivuja, sillä söpöjä pikkutavaroita ja arkielämän piristäjiä on kyseinen pulju täynnä. Alla siis muutamia omia suosikkejani, olkaa hyvä!
Sydänpeili ja haamunmuotoinen ns. passcase eli kotelo
Nämä kaksi edustavat enemmänkin pikkusäläosastoa, mutta en voinut olla ottamatta niitä mukaan. Vaaleanpunainen ja musta sydänpeili on yksinkertaisen suloinen (tällä hetkellä mukanani kulkeva taskupeili on Asiajamista hommattu, vaaleansininen ja tikkukaramellin muotoinen), ja haamukotelo puhuu itse puolestaan. Japanissa suositut erilaisille junapasseille ja muille vastaaville tarkoitetut kotelot ovat hieman tuntemattomampi käsite Suomessa, mutta kyllä tuolle käyttöä keksisi silti!
Kakkukello, kirsikkalasi, jäätelöteline… aaa
Vaikka tuskin tulen koskaan keittiötäni vaaleanpunaisella kuorruttamaan, on kuvan kakkukello aivan liian mauttoman vastustamaton. Myös kolmiulotteisen kellon reunat on koristeltu täytekakkua muistuttamaan, joten se on ällösöpöydessään supervitsikäs ja piristäisi nimenomaan keittiötä (jossa vietän suurimman osan ajastani leipoen). Suloiset printit juomalaseissa ovat jälleen yksi haikailujeni kohde, ja ilmeisesti ruokailuvälineille/muumikä tarkoitettu jäätelöteemainen teline menee jälleen kerran osastoon ”näyttäis ihan älyttömältä mutta PAKKO SAADA”.
Purnukoita ja henkareita, a++
Jokainen keittiö tarvitsee tietysti läjäpäin säilytystavaroita, ja mikä sopisikaan tähän tarkoitukseen paremmin kuin printtipurnukat? Tahtoo (;_;)/ Myös kuvioidut, värikkäät henkarit edustavat niitä arjen pieniä piristäjiä, tässä tapauksessa aamulla vaatteita valitessa. Miksi tyytyä tylsään kun voi saada hauskaa? No, toisaalta pidän myös tyylikkään yksinkertaisesta, joten saa nähdä miten tulevaisuudessa yritän yhdistää rakkauteni ruoka-aiheisiin teemoihin sekä uskottavan hillityn designin…
2 Kommenttia 7.3.2010
Johanna huivimummoili jo aiemmin, nyt on sitten minun vuoroni. Pidän siis ihan mielettömästi erilaisista kaulahuiveista, ja etenkin talvella kun ne kuuluvat pakostikin jokapäiväiseen pukeutumiseen, kiinnitän niihin erityistä huomiota. Tänä talvena etenkin massiiviset huivit ovat kiehtoneet minua suunnattomasti, ja löysinkin alennusmyynneistä viimein tarpeeksi monta kertaa kaulan ympäri kiedottavan neulehuivin.
Oma kolmimetrinen huivini tietenkään ei vedä vertoja hulluimmille muotinäytöksissä ja -lehdissä nähdyille luomuksille, joihin hautautuu puolet kantajansa päästä ja hartioista. Onnekseni suuret huivit eivät ole vielä lähiakoina katoamassa kaupoista tai katukuvasta, ainakaan jos on uskomista joidenkin vaatemerkkien julkistamiin talvi/syksy 2010 -mallistoihin.
Korealaisen General Idean syys/talvimallisto 2010/11 vetoaa minuun estetiikaltaan muutenkin ja tarjoili samalla kivaa huivi-inspiraatiota jo tälle talvelle. Lacosten ensi syksyn Ready To Wear -mallisto ei puolestaan ollut ihan täysosuma (liikaa päävärejä, yöh), mutta inspiroivaa kamaa sieltäkin löytyy, myös huivipuolella.
Pidän huiveista asusteena myös niiden muunneltavuuden takia. Yksi huivi on mahdollista saada näyttämään erilaiselta vain taittelua tai solmimistapaa muuttamalla, ja ne sopivat niin lämmikkeeksi kuin juhla-asujen piristäjäksi. Olin joitain viikkoja sitten taas kerran kroonisessa juhlavaatepulassa, kun en meinannut millään löytää Riitan glitter-teemaisille syntymäpäiväjuhlille päällepantavaa. Asuni kuitenkin pelasti mahtava, kimaltava huivilöytö, joka riittikin koko asun koukuksi eikä juuri muuta kimalletta (glittersprayta lukuunottamatta) enää tarvinnut. Sääli ettei kimallus oiken näy valokuvissa.
2 Kommenttia 5.3.2010
Ihanaa, kevät tulee! Sen pystyy jo aistimaan! Tänään kävellessäni kotiin, huomasin miten ihanasti aurinko jo lämmittääkään ja näin miten lumikin on jo alkanut sulamaan tietyillä aurinkoisilla paikoilla! Pidän oikeastaan kaikista vuodenajoista, mutta keväässä ja kesässä on kyllä sitä jotain erityistä, mitä syksystä ja talvesta puuttuu. Keväällä tekee mieli hymyillä 24/7 ja tehdä monia sellaisia asioita, joita ei muuten tekisi. Siinä missä syksyllä aloitetaan uusia harrastuksia ja opetellaan leipomaan, niin keväällä järjestellään asioita, istutetaan kukkia ja haaveillaan tulevasta kesästä. Ostin jo kevään kunniaksi kukkiakin ilostuttamaan niitä aamuja, kun on pakko vääntäytyä tunneille, vaikka kuinka haluaisi jäädä kotiin makoilemaan.
Keväthaaveissani olen selaillut melko paljon Country Livingin hauskoja nettisivuja. Mikäli englanti sujuu ja kodin sisustaminen, kokkailu ja käsityöt kiinnostavat, niin tuo sivusto kannattaa kyllä lisätä kirjanmerkkeihin. Itse olen jo selaillut täältä vinkkejä kevätsiivoukseen ja vakoillut täältä ideoita erilaisiin askarteluihin.
Tänä keväänä aion myös inspiroitua ihanasta Crystal Rennista, joka on nähty mm. niissä hypetetyissä V Magazinen One Size Fits All -muotikuvissa. Rakastuin ihan täysin tähän alla olevaan kuvaan, jossa Renn on puettu Jean-Paul Gaultierin ihanan keväiseen mekkoon (mekko vuodelta 2006).
Kuva täältä
Nyt, kun ulkona kaikesta huolimatta on vielä lunta, pääsen kevättunelmaan kaikista helpoiten vain sulkemalla makuuhuoneen verhot. Kun verhoihin on painettu hentoja oksia ja iloisen vihreitä lehtiä, voi keskellä talveakin teeskennellä, että olisi kevät. Vielä kun laittaa Vivaldia soimaan ja siemailee vihreää teetä, niin avot! :D
Joten lumi, usko nyt vaan minua, ja sula suosiolla pois!
2 Kommenttia 25.2.2010
Talvisin innostun aina natural keistä ja muutenkin kerrostetusta pukeutumisesta. Tämä talvi on kylmine ilmoineen ollut erityisen hyvä vaikka millaisiin hullumummovirityksiin – harmittavasti tosin olen ollut labrailun takia pakotettu pukeutumaan arkena käytännöllisesti. Onneksi on viikonloput!
Huivit löytävät tiensä vaatekaappiini aina talven tullessa uudestaan, mutta tänä vuonna olen löytänyt hullumummoiluun ja asusteiden päälle kasaamiseen uudenkin inspiraation: neulotut ja virkatut asusteet ja erityisesti virkatut kukat, tähän tyyliin:
Olen siis vääntänyt langanlopuista kukkia ja huiveja ja etsinyt kaupoista sopivia henkäyksenohuita pitsejä ja muita huivitarpeiksi. Monet (aasialaiset) nettivaatekaupat myyvät kyllä varsinkin ensimmäisen kuvan kaltaisia huiveja valmiina, mutta periaatteesta en osta sellaista, jonka voin myös tehdä itse.
Omia huivitarpeitani epämääräisessä mytyssä. Pitsit olen ostanut rullalta ja pätkinyt tai ommellut sopiviksi huiveiksi. Tässä kuvassa olevat kukat ovat muuten ostettuja eikä itse nyherrettyjä – ostin ne Tiimarista (!) muistaakseni kymmenellä sentillä jostain superalesta. Ne ovat paperinarua, mutta ihan hauskoja kiinniteltynä ympäri asua sinne tänne.
En ole ehtinyt ottamaan kunnolla kuvia vähään aikaan eikä minulla siis ole aivan tuoretta kuvaa huivitouhuistani, mutta lohdutukseksi samantyylinen asukuva viime talvelta – tällaista settiä on näkynyt päälläni tänäkin talvena, tosin usein vaaleanpunaisella höystettynä eikä pelkästään valkoisen sävyillä toteutettuna kuten tässä.
Kaikki on itse tehtyä paitsi kengät ja sukat (Anttilasta) ja rusetti (Innocent World).
Jätä kommentti 20.2.2010
