Aihe: Lehdet
Kasari, ysäri, ky…säri? Millä nimellä kakstuhattakymmenen -lukua aletaankaan rasittavasti jatkossa kutsua, hyvää uutta vuotta kaikille! Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa alkanutta vuosikymmentä kuin jättää hyvästit 90-luvulle Back to the ’90s -osion kolmannessa ja tällä erää viimeisessä (nyyh) osassa, jonka pariin kaikki juhlimiseltaan kotiin selvinneet voivat siirtyä pahentamaan kankkustaan kirkkailla värillä ja silmissä vilisevillä printeillä.
Viileä verkkotoppi on kesän kuuma hitti, joka sopii monenlaiseen menoon!
Verkkopaidat tuntuvat kiertävän loputonta kehää inhokki-tai-hitti -listoilla muidenkin kuin Uuno Turhapurojen ja goottien keskuudessa, ja kieltämättä catwalk-kuvien hopeisessa ja kultaisessa paidassa on jotain kieron kiehtovaa. Lola Odusogan mallaaman version taas soisi jäävän historian havinaan omasta puolestani.
Perhonenperhonenperhonenkukkakukkakukka
Toisinaan mietin, miten Michael Kors selvisi yhdeksänkymmentäluvusta järjissään, tai onko kenties juuri tämä vuosikymmen syynä hänen matchy-matchy -ahdistukseensa. Kumpikin ylläolevista kuoseista menettelisi jossain kontekstissa, hameena tai paitana, mutta niiden yhdistelmä aiheuttaa sekä hämmennystä että päänsärkyä pidemmän päälle.
Armeijahousut on kovan jannun tuntomerkki
Nämä esimerkit ovat ennen kaikkea hauskoja: neuletoppi on tuttuun ysärityyliin navan paljastava (Beverly Hills 90210:aa voi lähestulkoon katsoa juomapeliversiona bongaillen Donnan napapaitojen lukumäärää), mutta värit ovat pirteät ja (amg) mätsäävät alaosaan muutenkin kuin pakkojuottamalla printtiä printin päälle. Maastohousut ovat mukana koska olololol maastohousut, varsinkin reisitaskumaastohousut, kyllä te tiedätte mistä puhun.
No heipä hei sullekin
Tämä kuva pääsi mukaan puhtaasti kuvatekstinsä ansiosta, joka meni sanatarkasti näin: Pehmeä samettipintainen trikoo on upea materiaali pitkään mekkoon (malli 8 A). Avara pääntie on naisellisen kaunis. Naisellisuuden kanssa minulla ei ole ongelmia, mutta upea materiaali pitkään mekkoon? Mukava se varmasti on päällä, mutta joustosametin esteettisyys lienee katsojan silmässä, ja minun silmäni katsoo mieluummin toisaalle.
Mies, kitara ja neule!
Lopun extrabonuksena Joel Hallikainen, ja tälle varta vasten räätälöity täsmäneule! Oikeastaan neule ei aiheuta sen kummempaa ahdistusta ja väritkin ovat kivat, mutta oman aikansa koko kansan suosikkinaapurinpojan löytäminen Suuresta Käsityölehdestä sai osakseen sen verran hilpeyttä että olihan se pakko ikuistaa tännekin. Tuttu Juttu Show, Joel Hallikainen ja Timo Koivusalo, silloin kun viihde oli vielä rehellistä ja Ruusulaulu Kuurankukka raikasi … tai sitten ei.
No, seuravaksi lienee aika alkaa fiilistelemään sitten 2000-luvun alkua.
2.1.2010
Taisin pelotella edellisen Back to the ’90s -postauksen yhteydessä yrittäväni kaivaa esille lisää Suuren Käsityölehden helmiä joulun tienoilla. Tietenkin homma meni täysin keikaku doori ja just as planned, koska enoni vaimon luota löytyi vielä aimo nippu vuosien 1997-1998 aikaisia ompelulehtiä. Suuressa Käsityölehdissä ei turhaa kursailla ja pintaliitomuodilla temppuilla, mutta vaatemallit edustavat silti selkeästi (ja jopa kärjistetysti) omaa aikaansa, minkä vuoksi kyseinen lehti onkin omiaan nostalgiatrippailuille.
Tällä kertaa olen valinnut esiteltäväksi nuorisomuotia, sillä siihen kiinnitän aina itse eniten huomiota ja muistan tietenkin tältä ajanjaksolta parhaiten. ‘97-’98 -vuodet sijoittuvat sitäpaitsi osuvasti oman herkän esiteini-ikäni ajalle, ja siksi en voi ilkeimmillänikään naljailla liikaa näille ‘trendeille’ – kun itse olin vielä ala-asteella, käyttivät Isot Tytöt tällaisia vaatteita (vaikka vain lehtien kuvissa), ja se oli tietenkin siisteintä evar. Tänä päivänä ne herättävät siis automaattisen ”aaaaaaaa ysäri” -reaktion, mutta ehkä siinä positiivisemmassa mielessä. :D Ei ole myöskään kiveen kirjoitettu, etteikö vanhemmistakin tyyleistä voisi edelleen löytyä jotain inspiraatiota antavaa!
Antennikännykkä a++
Liivihame + ylipolvensukat -look tuskin vanhenee koskaan, mutta materiaalivalinnat ja pikkureppu tekevät tästäkin taattua ‘90-luvun loppua. Oikeanpuolimmainen asukokonaisuus taas näytää lämpimältä ja mukavalta päällä, mutta niin kengät, meikki kuin hiustyylikin kertoo kuvan oikean iän. Bongaa nuori Ninja Sarasalo!
Meillä menee lujaa joo
Mistä sitä aloittaisi? Lisää minimittaisia liivihameita, mielenkiintoisia materiaalivalintoja, vajaamittaisia svetareita… väreissä ei säästellä, oranssia ja punaista kaihdeta, ja kengät ovat tietenkin massiivisia ja pipot omituisia. Väriyhdistelmät kuten hopea ja oranssi ovat jotain sellaista, jota en varmaan koskaan kykene ajattelemaan kuin yhteydessä vuosituhannen vaihteen muotiin.
Oi oi
Oranssia, vihreää, sinistä – vastaavia (ja varsinkin näin kirkkaita) väriyhdistelmiä harvoin näkee nykyään katukuvassa, mutta mitä enemmän kuvia tuijotan, sitä enemmän niistä oikeastaan tykkään. Itse tuskin päälleni mitään näin… vastaväriräikeää pukisin, mutta niissä on silti jotain todella hauskaa, nostalgiaa tai ei.
Silmissä vilisee
Vaikka grunge oli ja meni, ruudullisista flanellipaidoista ei vielä tässä(kään) vaiheessa oltu ilmeisesti päästy yli. Skeittarimuoti (ei-skeittaavien) tyttöjenkin puolella riehui yhdessä vaiheessa niin vahvana, että esimerkiksi nuortenlehtien mielipidepalstoilla sai lukea tulikivenkatkuisia terveisiä ”feikeille”, jotka käyttivät reisitaskuhousuja vain muodin vuoksi. Väreissä liikutaan edelleen mäkkärin maustetiski -linjalla, eli keltaista, oranssia ja punaista, ja oranssi onkin edelleen omalla värikartallani se kaikista ysärein, erityisesti löysiin housuihin yhdistettynä!
Tulevaisuudessa luvassa vielä kolmas osa nostalgiamuotia (ja yleistä pohdintaa siitä, mitkä teemat vaatteissa juuri minun silmiini yhdeksänkymmentälukua kirkuvat), mutta nyt täytyy kiirehtiä koristelemaan itsetehtyjä maskottipipareita, joten joulunodotus jatkukoon!
19.12.2009
Tänään postitäti kiikutti meille kaikki kauppojen bonuskortteihin liittyvät lehdet samalla kertaa: luukusta kolahti sekä Yhteishyvä, Pirkka että Me-lehti. En todellakaan haluaisi olla postinkantajana töissä niinä päivinä, kun kaikki nuo kolme osuvat samalle päivälle – Airinilla taitaakin olla tästä ihan omakohtaista kokemusta… :D
No, asiaan. Pikkujoulukausi on kohta käsillä ja niin ollen tällaisissa tavislehdissäkin on yleensä esitelty talven muotia ja sopivia bilemekkoja 40-vuotiaille toimistotädeille. Peruscittarista saatavasta ”muodista” voi tietysti olla montaa mieltä, mutta avarakatseisena ihmisenä tiirailen yleensä näidenkin lehtien muotijutut. Me-lehti ei tällä kertaa tarjonnut oikeastaan mitään muodin saralla, mutta Yhteishyvässä ja Pirkassa oli molemmissa se tyypillinen pikkujoulujuttu.
Tässä edustaa Pirkka. En voi olla kuin naureskelematta partaani muotitrendien kiertokululle. Siinä vaiheessa joku alkaa todellakin olla nuorison kohdalla out, kun jopa Pirkka julistaa sen ilosanomaa. Niittejä ja nahkaa keski-ikäisillekin! Kehtaako pissaliisa 15 wee tämän jälkeen enää vetää omat niittinahkaneulevirityksensä päälle? Jää nähtäväksi…
Wtf-kategoriaa. Ei, bileasustasi ei tee tyylikästä tai juhlavaa se, että nappaat sohvalta jouluisen värisen torkkupeiton mukaan. Muutenkin en yhtään pidä nykyisestä trendistä, jossa kääriydytään muodottomiin neulerätteihin (viitoiksi niitä kai sanovat ihmiset, jotka niistä tykkäävät). Olen enemmän hyvin istuvien vaatteiden ystävä.
Tämä on Pirkan jutun kuvista ainoa, joka sai minulta ihan jees -arvion. Liila on eräs ehdottomista lempiväreistäni, joten sen käytöllä saa minulta heti lisäpisteitä! Vaikka ne isot neulesäkit eivät iskekään, neule on sopivassa määrin käytettynä kiva asuste. Neulekaulurit ovat yksi omistakin suosikeistani tänä syksynä; ne ovat lämpimiä, sellaisen neuloo nopeasti yhdessä illassa ja niillä voi kivasti piristää lähes mitä tahansa asua, ilman että hukkuu jättineuleeseen. Tykkään myös tuosta laukusta (kultainen ja liila on uuh aah iih) ja kukat hiuksissa ovat aina pop romanttisesta tyylistä tykkäävälle.
Yhteishyvä on panostanut Pirkkaa enemmän mielenkiintoisiin valokuviin. Harmillisesti tosin vaatteet eivät ole oikeastaan yhtään sen mieltäylentävämpiä: paljeteilla koristeltuja mustia perusbilemekkoja…
Jjjep. Se on… punainen kotelomekko. Pitääkö tavallisisille taviksille kaiken kansan lehdessä markkinoitavien vaatteiden olla näin TYLSIÄ? Tuon tädin ilmettä en edes kommentoi…
Vastaiskuna päätin pukeutua ihan kunnolla, vaikka en varsinaisesti ole tänään menossa mihinkään ruokakauppaa pidemmälle.
KIRKKAAN VÄRISET sukkahousut eivät tietystikään tee ihmeitä juuri kenenkään jaloille, mutta kun tykkään liilasta! Poikaystäväni kommentoi säärystinvirityksiäni – kuulemma näytän siltä, että olen karannut Muodin huipulle -ohjelmasta. :D
Hiusrusetti Glitter, jakku kirppikseltä, huivi itse tehty, paita ikivanha, shortsit ja laukku Yesstyle, sukkahousut Seppälästä, säärystimet itse tehty, kengät Björn Borg.
28.10.2009
Muoti kiertää loputonta kehää. Oli kyse sitten hippiestetiikasta, olkatoppauksista tai vyölaukuista, saa jokainen ikäryhmä kerrallaan kasata leukaansa polvista bongatessaan kauppojen hyllyiltä kauden trendivaatteina jotain sellaista, jonka olisi toivonut unohtuneen historian havinaan yhdessä dinosaurusten kanssa. ”Ei, apua, ei enää!” -reaktiota alkaakin ymmärtää kunnolla vasta ehdittyään itse parinkymmenen ikävuoden paremmalle puolelle: kun katalogien ”Kuuminta hottia juuri nyt!” -mallit muistuttavat omaa tokaluokan koulukuvaa, ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Koska itse ymmärrettävistä syistä assosioin 90-luvun lapsuuteeni ja esiteini-iän kyseenalaisiin vaatevalintoihin, ei liene yllättävää että nimenomaan tämän vuosikymmen trendit ja tyylit aiheuttavat samanaikaisesti headdeskia että ylenpalttista hilpeyttä. Tämän vuoksi hihkuinkin innosta kun löysin sukulaiskierroksella läjän Suuria Käsityölehtiä 90-luvun puolivälistä, joissa silloiset trendit on aina yksinkertaistettu rautalankamallilla arkikäyttöön. Tarkoituksenani on joulun alla toistaa operaatio paremmilla ikuistamisvälineillä (lue = ei huonolla kameralla med salama), mutta sitä odotellessa tarjoan muutamia esimerkkejä näistä nostalgiaa ja noloutta herättävistä tyyleistä:
”Nuorten muodissa uudet tuulet puhaltavat jatkuvasti. Tässä tulevat ihan jees paita ja siistit housut, kevään ykkösiä molemmat. Paidassa on niukka linja ja housuissa vastapainoksi paljon taskuja.”
Mitäpä tähän sanoisi. Oranssia (ysäriväreistä ysärein), valkoista, mustaa, reisitaskut, värilliset aurinkolasit, geelattu tukka – kyllä tämä jätkä saa mimmejä tai nimeni ei ole Turbanaattori! Oikean alakulman hattujeesus anorakkeineen kruunaa nostalgiatripin (mistä vetoa että jannu on matkalla ~bailuihin~), yläkulman insert-kuva shiftaa puolestaan ilmettä hieman 90-luvun alkua kohti.
”Tyttöjen farkuissa pitää olla nyt joustoa ja ruutuja! Kun yksityiskohdat ovat tarkasti paikoillaan, ovat itsetehdyt farkut yhtä hyvät kuin kaupasta ostetut.”
Korkea vyötärö, joustava kangas ja vyötäisille solmittu svetari, tästä eivät ole Mom Jeansit kaukana! Itsenäisille nuorille naisille, jotka eivät pelkää aiheuttaa kanssaeläjilleen värisokeutta.
???
Vasemmanpuolimmainen neule on mielestäni vielä nykymittapuullakin ihan hauska hapsuista huolimatta, mutta oikeanpuolimmainen kukkaniitty aiheuttaa lähinnä syvää hämmennystä. Buh?
Värikäs tupsuleikki, no siltä kyllä vaikuttaa
Ok, tupsujen teko on kivaa, myönnetään. Koska kyse on myös lastenvaatteesta, ei ole ongelmana sen silmiinpistävä, sirkusmainen design, sillä lapsena jos koska voi hyvällä omatunnolla pukea päälleen mitä omituisempia viritelmiä. Toteutuksesta ei teekään häiritsevää niinkään tupsut tai niiden paljous, vaan aiemmista esimerkeistä tuttu päävärimania. MINE EYES
Mutta ei niin paljon pelottavaa ettei jotain oudosti kutsuvaakin, joten loppuesimerkeissä jotain ajatonta ja/tai muuten omaa silmääni miellyttävää:
:D
Lastenvaatteilla jatketaan, mutta ylläoleva on jo huomattavasti söpömpi ja hauskempi, puhumattakaan siitä että näyttää aidosti pehmeältä ja mukavalta päällä.
Catwalk-kuvia 90-luvulta
Piparkakkureuna toimii aina, joskin en muista onko vasemmanpuoleisen mekon kangas kiiltävää salaman takia. Oikeanpuolimmainen takki on väritykseltään sekin taattua ysäriä (vihreää ja oranssia wat wat), mutta yhdistelmä on oikeastaan aika hauska sillä oranssia on käytetty vain tehokeinona ja vihreän sävy murrettu.
Lehtilöydöksiä olisi tarkoitus jakaa kanssanne myöhemminkin, ja jos onni on myötä, on luvassa joskus hamassa tulevaisuudessa 90-luvun helmien lisäksi myös mm. 80-luvun Suosikki-lehtiä sekä taattua männävuosien teinimuotia, kuten tarrakorviksia, muotihenkseleitä ja Miss Farkku Suomea!
24.10.2009
